Vaasan satamatie : alustava yleissuunnitelma
Ramboll Finland Oy (2017-02)
Ramboll Finland Oy
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
02 / 2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-551-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-551-1
Tiivistelmä
Vaasan sataman tieyhteyden kehittäminen on sisältynyt Vaasan liikenneverkon kehittämisvisioihin usean vuosikymmenen ajan. Läpiajoliikennettä Vaskiluotoon ja sen aiheuttamaa ruuhkautumista on jo pitkään pidetty Vaasan keskustan liikenneverkon ongelmana. Väylää, joka mahdollistaisi kaikki koon ja painon kannalta erikoiset kuljetukset satamaan ei ole. Lisäksi liikenteen kasvu aiheuttaa entistä suurempia ongelmia Vaasan keskustassa, jossa mahdollisuudet katuverkon kapasiteetin kasvattamiseen ovat rajalliset. Hankkeen ensisijaisena liikenteellisenä tavoitteena on Vaskiluodon sataman logistisen aseman turvaaminen ja toimiva liittyminen valtakunnalliseen päätieverkkoon. Ympäristöllisinä tavoitteina on säilyttää hankkeen vaikutusalueen ihmisillä hyvät asuinolot sekä turvata elinympäristön viihtyisyys, terveellisyys, turvallisuus ja toimivuus ottamalla huomioon alueen luonnon, maiseman ja kulttuuriympäristön sekä suojelukohteiden arvo ja erityispiirteet. Yhdyskuntarakenteen kannalta tavoitteena on tukea suunnittelualueelle asetettuja seudullisia tavoitteita sekä Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön kehittämistavoitteita.
Vaasan Eteläisen Kaupunginselän kiertävä satamatieyhteys on Pohjanmaan maakuntakaavassa merkitty yhteystarpeena. Tieyhteys on sisältynyt myös vuonna 2001 valmistuneeseen Vaasan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan sekä vuonna 2007 laadittuun Vaasan ja Mustasaaren tie- ja katuverkkosuunnitelmaan. Vaasan satamatiestä on laadittu pääsuuntaselvitys vuonna 2010. Tielinjauksina arvioitiin Satamatielle nykyisen tien parantaminen 0+-vaihtoehtona sekä neljä kehittämisvaihtoehtoa: keskustan kautta kulkevat Keskustatunneli- ja Kaupunginselkä-vaihtoehdot sekä Eteläisen Kaupunginselän eteläpuolella kulkevat Fladan- ja Vikby-vaihtoehdot. Keskustatunneli-vaihtoehdossa Vaasan keskustan ali rakennetaan kaupungin keskustastrategiatyön mukainen 1,5 km pitkä kalliotunneli, joka louhitaan kallioon välillä Kauppapuistikko-Vaasanpuistikko. Kaupunginselkä-vaihtoehdossa toteutetaan silta- ja pengeryhteys Eteläisen Kaupunginselän poikki välillä Myrgrundin silta – Emäntälahti, jolloin yhteys liittyy moottoritiehen Emäntälahden kohdalla. Fladan-vaihtoehto kulkee Myrgrundista itään Kotisarantietä Eteläisen Kaupunginselän eteläpuolella ja Vikby-vaihtoehto on Fladan-vaihtoehdon kanssa samanlainen Myrgrundintieltä Monsmon itäpuolelle saakka, missä se erkanee edellisestä vaihtoehdosta etelään kohti Tölbyn kylää. Kaikissa kehittämisvaihtoehdoissa rakennetaan uusi tie Vikbyn eritasoliittymän ja Vähänkyröntien välille, joka on osa tulevaisuudessa mahdollisesti rakennettavaa valtatietä 8 välillä Helsingby– Vassor. Maantien 6741 (Myrgrund) ja valtatien 3 (moottoritie) sekä maantien 717 (Vähäkyröntie) ja valtatien 3 (moottoritie) välisten osuuksien suunnitteluperusteena on niiden toimiminen osana suurten erikoiskuljetusten verkkoa (SEKV). Täten erikoiskuljetukset poistuvat katuverkolta ainakin Kaupunginselkä-, Fladan- ja Vikby-vaihtoehdoissa.
Tiehankkeen merkittävin luontovaikutus on vaihtoehdosta riippumatta uusien maastokäytävien aiheuttama elinympäristön häviäminen ja pirstoutuminen. Mikään tutkituista hankevaihtoehdoista ei ole yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Paras kannattavuus saavutetaan Vikby-vaihtoehdossa, jonka hyödyistä merkittävä osa syntyy maantien 673 ja valtatien 8 yhdistävästä uudesta tieyhteydestä. Vaihtoehdoista ainoastaan Keskustatunneli nopeuttaa raskaan liikenteen kulkua Vaskiluodon ja logistiikkakeskuksen välisellä reitillä. Hyöty-kustannussuhteeltaan paras vaihtoehto on Vikby-vaihtoehto, jossa hyöty-kustannussuhde on 0,40. Jatkosuunnitteluun valittavan vaihtoehdon valinta on ongelmallista, koska vaikka Vikby-vaihtoehto on kannattavuudeltaan paras, hankkeelle asetettuja tavoitteita saavutetaan siinä muita vaihtoehtoja huonommin. Merkittävä osa Vikby-vaihtoehdon hyödyistä saavutetaan muista kuin hankkeen avulla tavoitelluista hyödyistä. Vikby voidaan valita jatkosuunnittelun pohjaksi, mutta jatko-suunnittelussa tulisi pohtia, miten erityisesti raskaan liikenteen matka-aikaa sataman ja valtatien 3 välisellä osuudella voidaan lyhentää.
Vaasan Eteläisen Kaupunginselän kiertävä satamatieyhteys on Pohjanmaan maakuntakaavassa merkitty yhteystarpeena. Tieyhteys on sisältynyt myös vuonna 2001 valmistuneeseen Vaasan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan sekä vuonna 2007 laadittuun Vaasan ja Mustasaaren tie- ja katuverkkosuunnitelmaan. Vaasan satamatiestä on laadittu pääsuuntaselvitys vuonna 2010. Tielinjauksina arvioitiin Satamatielle nykyisen tien parantaminen 0+-vaihtoehtona sekä neljä kehittämisvaihtoehtoa: keskustan kautta kulkevat Keskustatunneli- ja Kaupunginselkä-vaihtoehdot sekä Eteläisen Kaupunginselän eteläpuolella kulkevat Fladan- ja Vikby-vaihtoehdot. Keskustatunneli-vaihtoehdossa Vaasan keskustan ali rakennetaan kaupungin keskustastrategiatyön mukainen 1,5 km pitkä kalliotunneli, joka louhitaan kallioon välillä Kauppapuistikko-Vaasanpuistikko. Kaupunginselkä-vaihtoehdossa toteutetaan silta- ja pengeryhteys Eteläisen Kaupunginselän poikki välillä Myrgrundin silta – Emäntälahti, jolloin yhteys liittyy moottoritiehen Emäntälahden kohdalla. Fladan-vaihtoehto kulkee Myrgrundista itään Kotisarantietä Eteläisen Kaupunginselän eteläpuolella ja Vikby-vaihtoehto on Fladan-vaihtoehdon kanssa samanlainen Myrgrundintieltä Monsmon itäpuolelle saakka, missä se erkanee edellisestä vaihtoehdosta etelään kohti Tölbyn kylää. Kaikissa kehittämisvaihtoehdoissa rakennetaan uusi tie Vikbyn eritasoliittymän ja Vähänkyröntien välille, joka on osa tulevaisuudessa mahdollisesti rakennettavaa valtatietä 8 välillä Helsingby– Vassor. Maantien 6741 (Myrgrund) ja valtatien 3 (moottoritie) sekä maantien 717 (Vähäkyröntie) ja valtatien 3 (moottoritie) välisten osuuksien suunnitteluperusteena on niiden toimiminen osana suurten erikoiskuljetusten verkkoa (SEKV). Täten erikoiskuljetukset poistuvat katuverkolta ainakin Kaupunginselkä-, Fladan- ja Vikby-vaihtoehdoissa.
Tiehankkeen merkittävin luontovaikutus on vaihtoehdosta riippumatta uusien maastokäytävien aiheuttama elinympäristön häviäminen ja pirstoutuminen. Mikään tutkituista hankevaihtoehdoista ei ole yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Paras kannattavuus saavutetaan Vikby-vaihtoehdossa, jonka hyödyistä merkittävä osa syntyy maantien 673 ja valtatien 8 yhdistävästä uudesta tieyhteydestä. Vaihtoehdoista ainoastaan Keskustatunneli nopeuttaa raskaan liikenteen kulkua Vaskiluodon ja logistiikkakeskuksen välisellä reitillä. Hyöty-kustannussuhteeltaan paras vaihtoehto on Vikby-vaihtoehto, jossa hyöty-kustannussuhde on 0,40. Jatkosuunnitteluun valittavan vaihtoehdon valinta on ongelmallista, koska vaikka Vikby-vaihtoehto on kannattavuudeltaan paras, hankkeelle asetettuja tavoitteita saavutetaan siinä muita vaihtoehtoja huonommin. Merkittävä osa Vikby-vaihtoehdon hyödyistä saavutetaan muista kuin hankkeen avulla tavoitelluista hyödyistä. Vikby voidaan valita jatkosuunnittelun pohjaksi, mutta jatko-suunnittelussa tulisi pohtia, miten erityisesti raskaan liikenteen matka-aikaa sataman ja valtatien 3 välisellä osuudella voidaan lyhentää.
Kokoelmat
- Raportteja [1104]