Kaivosveron vaihtoehdot ja niiden vertailu
Kari, Seppo; Kauppi, Sari; Äimä, Kristiina; Huhtala, Anni; Ropponen, Olli; Silvo, Kimmo; Tuomainen, Jouko (2021-05-28)
Kari, Seppo
Kauppi, Sari
Äimä, Kristiina
Huhtala, Anni
Ropponen, Olli
Silvo, Kimmo
Tuomainen, Jouko
Valtioneuvoston kanslia
28.05.2021
Kuvaus
nonPeerReviewed
Tiivistelmä
Hankkeessa arvioitiin vaihtoehtoisia tapoja kerätä yhteiskunnalle korvaus
uusiutumattomien mineraalivarojen käytöstä. Siinä kartoitettiin keskeinen vero oikeudellinen ja taloustieteellinen kirjallisuus sekä kaivostoimintaa koskeva
ympäristösääntely.
Veromalleiksi valikoitui kaksi tuotantoveroa (määrärojalti ja arvorojalti) ja kaksi kaivosten
nettotuloon kohdistuvaa veroa (voittovero ja renttivero). Niitä vertailtiin
tutkimuskirjallisuuden ja simulointimallin avulla. Simulointilaskelmat rajautuivat
metallimineraalien louhintaan.
Rojaltien etuja ovat tasainen verotuotto ja helpohko toimeenpano sekä haittoja kielteiset
kannustevaikutukset investointeihin ja tuotantoon. Nettotuloon kohdistuvien verojen edut
ja haitat ovat päinvastaiset. Esim. renttivero ei vääristä yritysten taloudellisia valintoja,
mutta se voi olla vaativa toimeenpanna ja sen tuotto vaihtelee.
Jos tavoitteena on kerätä veroja vähäisin taloudellisin vääristymin, renttivero on
suositeltavin vaihtoehto. Jos taas halutaan vakautta verotuottoon ja nostaa louhimisen
kannattavuuskynnystä, tämä voidaan tehdä matalan rojaltin ja renttiveron yhdistelmällä.
Kaivosten sähköveroluokan muutos kerryttäisi pienehkön verotuoton. Samalla se nostaisi
sähköä käyttävän teknologian kustannuksia ja heikentäisi kannustetta tuotannon
sähköistämiseen. Kaivosvero soveltuu huonosti kuntien tulolähteeksi. Kaivoskuntien
taloudelliseen tukemiseen on tehokkaampia keinoja.
uusiutumattomien mineraalivarojen käytöstä. Siinä kartoitettiin keskeinen vero oikeudellinen ja taloustieteellinen kirjallisuus sekä kaivostoimintaa koskeva
ympäristösääntely.
Veromalleiksi valikoitui kaksi tuotantoveroa (määrärojalti ja arvorojalti) ja kaksi kaivosten
nettotuloon kohdistuvaa veroa (voittovero ja renttivero). Niitä vertailtiin
tutkimuskirjallisuuden ja simulointimallin avulla. Simulointilaskelmat rajautuivat
metallimineraalien louhintaan.
Rojaltien etuja ovat tasainen verotuotto ja helpohko toimeenpano sekä haittoja kielteiset
kannustevaikutukset investointeihin ja tuotantoon. Nettotuloon kohdistuvien verojen edut
ja haitat ovat päinvastaiset. Esim. renttivero ei vääristä yritysten taloudellisia valintoja,
mutta se voi olla vaativa toimeenpanna ja sen tuotto vaihtelee.
Jos tavoitteena on kerätä veroja vähäisin taloudellisin vääristymin, renttivero on
suositeltavin vaihtoehto. Jos taas halutaan vakautta verotuottoon ja nostaa louhimisen
kannattavuuskynnystä, tämä voidaan tehdä matalan rojaltin ja renttiveron yhdistelmällä.
Kaivosten sähköveroluokan muutos kerryttäisi pienehkön verotuoton. Samalla se nostaisi
sähköä käyttävän teknologian kustannuksia ja heikentäisi kannustetta tuotannon
sähköistämiseen. Kaivosvero soveltuu huonosti kuntien tulolähteeksi. Kaivoskuntien
taloudelliseen tukemiseen on tehokkaampia keinoja.
Tutkimusteema
Yritystoiminnan sääntely ja kansainvälinen talous
Avainsanat
tutkimus, kaivostoiminta, kaivosvero, metallimineraalit, teollisuusmineraalit, tuotantovero, nettotulon vero, louhintakorvaus, investoinnit