Menestyksen mitta? Vaihtoehtoisia mittareita aluetalouden kehitykselle

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan viime vuosien aluekehitystä kuuden alueryhmän tasolla (Helsingin seutu, muut kasvukeskukset, teollisuuskeskukset, maaseudun palvelukeskukset, muut maakuntakeskukset ja harvaan asuttu maaseutu). Tavoitteena on selvittää syitä alueiden välisiin kasvueroihin käyttäen paitsi perinteisiä tuotanto- ja työllisyystietoihin pohjautuvia indikaattoreita, myös uusia aluetaloutta kuvaavia mittareita, kuten kilpailukykyä. Tutkimuksessa selvitetään myös alueellisen eriytymisen vaikutusta kuntien toimintaedellytyksiin. Tutkimustulosten mukaan yksityisten palvelujen erilainen kehitys on keskeisin tekijä työllisyydellä mitattujen alue-erojen kasvussa. Toisaalta myös julkisen sektorin kehitys on lisännyt alue-eroja, sillä julkisten työpaikkojen supistuminen on ollut lievintä muutoinkin eniten kasvavilla alueilla. Kilpailukykyindeksillä mitattuna Helsingin seutu on selvästi kilpailukykyisin, tämän jälkeen tulevat muut aluekeskukset maaseudun jäädessä selvästi muista jälkeen. Myös maaseudun kuntien talousasema on aivan viime aikoina heikentynyt.

In this paper the regional competitiveness in Finland is examined using both the traditional indicators and new indicators developed for the new growth theory. By regional competitiveness we mean the operational framework of private firms, the living environment of the people as well as the welfare services of the municipalities. Six regional groups were formed for the study: Helsinki region, other growth centres, other regional centres, industrial centres, rural centres and sparsely inhabited rural areas. According to the results, private services are the main cause for differences in regional employment growth. Another finding is that the public sector has increased the regional employment differences, because public sector employment has least decreased in the growth regions. Using regional competitiveness index, Helsinki region is found to be the most competitive region in Finland, and the sparsely populated rural area the least competitive. In addition to the weak competitiveness, rural municipalities' economic situation has deteriorated during recent years.