Terveyskeskuslääkäreiden palkkaeroja vuosina 1998-2004 selittävät tekijät Suomessa

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin paneeliaineistolla terveyskeskuslääkäreiden palkkaeroja selittäviä tekijöitä vuosina 1998–2004. Selittävinä muuttujina oli terveyskeskuksia koskevia potilastietoja ja kuntia kuvaavia muuttujia. Tärkein lähestymistapa oli palkkaerojen kompensoinnin teoria. Lääkärin työn vaativuutta lisäävät tekijät, kuten runsas akuutin hoidon tarve, iäkäs potilasrakenne ja lääkäreiden vähäinen osuus työvoimasta, nostivat palkkatasoa, samoin kuin omalääkärijärjestelmä ja terveyskeskuksen pieni koko. Työpaikan sijaintia kompensoitiin työn vaativuutta enemmän ja lääkäreiden palkat olivat korkeita pienissä, syrjäisissä sekä työttömyydestä kärsivissä kunnissa. Lääkäritiheyden estimointitulokset vahvistivat lääkäreiden tarjonnan olleen vähäistä tällaisten kuntien terveyskeskuksiin. Tulokset näyttivät kuvaavan myös muiden terveyskeskustyöntekijöiden palkkoja. Tulosten valossa terveyskeskusten väestöpohjan kasvattaminen voisi vähentää korkeista palkoista johtuvaa kustannustehottomuutta. Korkeiden verotulojen kunnissa lääkäreiden palkat olivat keskimääräistä alemmat, kun puolestaan korkeiden valtionosuuksien kunnissa ne olivat keskimääräistä korkeammat. Lääkäreiden koulutusmäärän lasku laman aikana johti lääkäripulaan, joka vähensi lääkäreiden tarjontaa tiettyihin terveyskeskuksiin.

This paper studies the wage differences of general practitioners (GP) in Finnish health centres using panel data from 1998 to 2004. The independent variables included information about the patients and variables describing the location of the health centre. The main approach used was the theory of compensating wage differences. Factors, such as a high demand of acute care, ratio of elderly patients, low ratio of doctors to total workforce, increased wages of the GPs, as did the small size of the health centre and the use of a population-based salary system. The location of the health centre affected wages more than how requiring the work is. Wages were high in small and remote locations which suffer from unemployment. The estimations of ratios of GPs to population confirm that the supply of GPs is low to small and remote municipalities. These results seem to apply also to other health centre workers. According to the results increasing the size of health centres would make them more efficient by lowering personnel costs. The wages are generally low in locations with high tax revenues, and high in locations where state subsides are high. A decrease in the university admissions of GPs lead to a shortage, which consequently reduced the supply of GPs to certain health centres. Keywords: Health centres, general practitioners, wage differences