From Broken to Whole Human Being : Suffering, Health and Caring After Religious Disaffiliation

Abstract

Aim: Religious disaffiliation, leaving a religious community, may under certain circumstances lead to significant changes in an individual’s life. The overall aim of this caring science thesis was to increase the understanding of the implications of religious disaffiliation for a human being's life and health and what constitutes caring in this life situation. Methods: This thesis is a compilation of three studies where the entire thesis, including the three studies, all have a hermeneutical approach. In studies 1 and 2, the material consists of in-depth interviews with 18 participants who had left various religious communities in Finland. The interviews were conducted during April – August 2018. The aim of study 1 was to gain a comprehensive understanding of individuals’ subjective experiences after leaving a high-cost religious group and how these experiences had affected their lives. The aim of study 2 was to gain a deeper understanding of the suffering that human beings may endure after religious disaffiliation. The data analyses in studies 1 and 2 were conducted through two separate qualitative thematic analyses according to Braun & Clarke (2006, 2017). The aim of study 3 was to gain a deeper understanding of what is caring for a client after religious disaffiliation, from the perspective of care professionals. In study 3, semi-structured interviews were conducted with nine participants at two health care organizations in Western Finland, during November and December 2020. These participants were care professionals working within both inpatient and outpatient psychiatric services. This material was analyzed through a qualitative content analysis according to Graneheim and Lundman (2004). Results: The results of study 1 show that religious disaffiliation is a life change that may greatly affect the life of an individual. After disaffiliating from a high cost religious group an individual may experience fear, guilt, sorrow, pain, loss and even suffering on an existential level. However, life may also include several positive aspects, such as experiences of joy, freedom, relief, gratitude and empowerment. These experiences may have consequences for the individual’s well-being and health. The results of study 2 reveal that life after religious disaffiliation includes various forms of suffering of life. Suffering of life was described as: Pain and sorrow over being rejected, Overwhelmed by guilt and shame, Living in constant fear of both life and death and Humiliated as a human being. Ultimately, suffering of life refers to the violation of a human being's dignity. The results of study 3 demonstrate that caring for a client after religious disaffiliation, from the perspective of care professionals, is described as clients having someone who walks beside them, part of the way. The results are presented in five categories: To be part of a relationship based on trust and safety, To receive confirmation of one’s experiences, To encounter understanding of how disaffiliation has affected one’s life, To be supported as a broken human being and To receive guidance in finding a new direction in life. The relationship between client and caregiver may be the only one where the client can feel seen, listened to and accepted as a unique person. Understanding the suffering and health of a human being calls for a care professional's holistic view and caring for the whole human being, including spiritual dimensions. A theoretical model, based on the results of the included studies, illustrates the comprehensive understanding of suffering, health and caring after religious disaffiliation. Health means that the human being experiences wholeness in body, soul and spirit. When the human being experiences suffering after religious disaffiliation this wholeness may be disrupted. The human being may experience brokenness and longing for belonging, which may lead to health problems and a need to seek help and support from care professionals. Clients who seek help for their suffering need to be encircled by caring. The model illustrates how caring can be implemented by care professionals through various expressions of caring. Through caring, the client’s healing can begin and the wholeness, which has been disrupted, can be restored. Conclusions: This thesis is novel research and consists of explorative studies, as religious disaffiliation has not previously been studied from a caring science or nursing science perspective. Disaffiliation from a high-cost religious group may lead to significant changes and challenges in an individual’s life, and clearly requires strength and courage. At first, one may experience living between two different worlds, being an outsider in a new world and not belonging anywhere. However, leaving the religious group may also entail several positive aspects in life and lead to beneficial changes and health. Life after leaving a religious group can be described as living in a movement back and forth between difficulties and well-being. Eventually, when one regains "foothold", life takes a new, positive direction. The results of this thesis indicate that clients who have experienced loneliness, rejection and outsidership need someone who walks beside them and shares some of their burden. Understanding a client’s suffering and health requires that the care professional has a holistic view and cares for the whole human being. Caring entails supporting clients who are broken human beings on their road towards wholeness. Training and education for care professionals are essential when striving to increase knowledge about religious disaffiliation and related subjects. Through caring science, particularly the concepts of Katie Eriksson's theory of caritative caring, it has also been possible to identify and contribute to the understanding of suffering, health and caring in the context of religious disaffiliation. The results of the thesis contribute with an understanding of suffering on an ontological and existential level.

Syfte: Att lämna ett religiöst samfund kan under vissa omständigheter leda till betydande förändringar i en människas liv. Det övergripande syftet med denna vårdvetenskapliga avhandling var att öka förståelsen för implikationerna av att lämna ett religiöst samfund för en människas liv och hälsa och vad som är vårdande i denna livssituation. Metoder: Denna avhandling är en sammanställning av tre studier där hela avhandlingen, inklusive de tre delstudierna, alla har ett hermeneutiskt förhållningssätt. I studie 1 och 2 består materialet av djupintervjuer med 18 deltagare som lämnat olika religiösa samfund i Finland. Intervjuerna genomfördes under april – augusti 2018. Syftet med studie 1 var att få en övergripande förståelse för människors subjektiva upplevelser efter att ha lämnat en religiös grupp som ställer höga krav på och villkor för sina medlemmar (en s.k. high-cost religious group) och hur dessa upplevelser hade påverkat deras liv. Syftet med studie 2 var att få en djupare förståelse för det lidande som människor kan erfara efter att ha lämnat ett religiöst samfund. Dataanalyserna i studie 1 och 2 genomfördes genom två separata kvalitativa tematiska analyser enligt Braun & Clarke (2006, 2017). Syftet med studie 3 var att få en djupare förståelse för vad som är vårdande (caring) för en klient efter att hen lämnat ett religiöst samfund, ur vårdpersonalens perspektiv. Inom ramen för studie 3 genomfördes semistrukturerade intervjuer med nio deltagare vid två hälso- och sjukvårdsorganisationer i Västra Finland, under november och december 2020. Dessa deltagare var vårdpersonal som arbetade inom både psykiatrisk öppenvård och avdelningsvård. Detta material analyserades genom en kvalitativ innehållsanalys enligt Graneheim och Lundman (2004). Resultat: Resultaten av studie 1 visar att det att en människa lämnar ett religiöst samfund är en livsförändring som i hög grad kan påverka hens liv. Efter att ha lämnat ett religiöst samfund kan en människa uppleva rädsla, skuld, sorg, smärta, förlust och till och med lidande på en existentiell nivå. Livet kan emellertid också innehålla flera positiva aspekter, såsom upplevelser av glädje, frihet, lättnad, tacksamhet och styrka. Dessa upplevelser kan få konsekvenser för människans välbefinnande och hälsa. Resultaten av studie 2 påvisar att livet efter att man lämnat ett religiöst samfund innefattar olika former av livslidande. Livslidande beskrevs som: Smärta och sorg över att bli förkastad, Överväldigad av skuld och skam, Att leva i ständig rädsla för både liv och död och Förnedrad som människa. Ytterst handlar livslidande om en kränkning av människans värdighet. Resultaten av studie 3 visar att vårdande för en klient efter att ha lämnat ett religiöst samfund, ur vårdpersonalens perspektiv, beskrivs som att klienterna har någon som går bredvid dem, en del av vägen. Resultaten presenteras i fem kategorier: Att ingå i en relation som bygger på tillit och trygghet, Att få bekräftelse för sina upplevelser, Att möta förståelse för hur lämnandet har påverkat ens liv, Att få stöd som splittrad människa och Att få vägledning i att hitta en ny riktning i livet. Relationen mellan klient och vårdare kan vara den enda relationen där klienten kan känna sig sedd, lyssnad till och accepterad som en unik människa. Att förstå en människas lidande och hälsa kräver vårdarens helhetssyn och vårdande av hela människan, inklusive andliga dimensioner. En teoretisk modell, baserad på resultaten från de inkluderade studierna, illustrerar den övergripande förståelsen av lidande, hälsa och vårdande efter att man lämnat ett religiöst samfund. Hälsa innebär att människan upplever sig som en helhet av kropp, själ och ande. När människan upplever lidande efter att ha lämnat ett religiöst samfund kan denna helhet rubbas. Människan kan uppleva splittring och längtan efter tillhörighet, vilket kan leda till hälsoproblem och behov av att söka hjälp och stöd hos vårdpersonal. Klienter som söker hjälp för sitt lidande bör omges av vårdande. Modellen illustrerar vårdandets olika uttrycksformer. Genom vårdande kan klientens helande börja och helheten, som har rubbats, kan återställas. Slutsatser: Denna avhandling behandlar ett relativt outforskat forskningsområde. Den består av explorativa studier, eftersom att lämna ett religiöst samfund inte tidigare har studerats ur ett vårdvetenskapligt perspektiv. Att lämna ett religiöst samfund kan leda till betydande förändringar och utmaningar i en människas liv, vilket kräver styrka och mod. Den som lämnar ett religiöst samfund kan till en början uppleva sig leva mellan två olika världar, uppleva utanförskap i en ny värld och att inte höra hemma någonstans. Men att lämna samfundet kan också innebära flera positiva aspekter i livet och leda till positiva förändringar och hälsa. Livet efter att ha lämnat samfundet kan beskrivas som att man lever i en rörelse fram och tillbaka mellan svårigheter och välbefinnande. Så småningom, när man återfår "fotfäste", tar livet en ny, positiv riktning. Resultaten av avhandlingen indikerar att klienter som har upplevt ensamhet, avvisande och utanförskap behöver någon som går bredvid dem och delar en del av deras börda. Att förstå en klients lidande och hälsa kräver att vårdpersonalen har en helhetssyn och vårdar hela människan. Vårdande innebär att stödja en splittrad människa på vägen mot helhet. Utbildning och kurser för vårdpersonal är väsentliga när man strävar till att öka kunskapen om att lämna ett religiöst samfund och därtill relaterade ämnen. Genom vårdvetenskapen, i synnerhet begreppen i Katie Erikssons caritativa vårdteori, har det varit möjligt att identifiera och bidra till förståelsen av lidande, hälsa och vårdande i denna kontext. Avhandlingens resultat bidrar med förståelse för lidande på en ontologisk och existentiell nivå.

Tavoite: Uskonnollisesta yhteisöstä irtautuminen voi tietyissä olosuhteissa johtaa merkittäviin elämänmuutoksiin. Tämän hoitotieteellisen väitöskirjan tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, miten irtautuminen uskonnollisesta yhteisöstä vaikuttaa ihmisen elämään ja terveyteen, sekä siitä, mitä on hoitamisen merkitys tässä elämäntilanteessa. Menetelmät: Tämä väitöskirja on kokoelma kolmesta tutkimuksesta, joissa kaikissa, mukaan lukien koko väitöskirja, on hermeneuttinen lähestymistapa. Tutkimusten 1 ja 2 aineisto koostuu 18 syvähaastattelusta. Tutkimushenkilöt ovat irtautuneet eri uskonnollisista yhteisöistä Suomessa. Haastattelut tehtiin huhti-elokuussa 2018. Tutkimuksen 1 tavoitteena oli saada kokonaisvaltainen käsitys yksilöiden subjektiivisista kokemuksista vaativasta ehtoja asettavasta uskonnollisesta ryhmästä (ns. high-cost religious group) irtautumisen jälkeen ja siitä, miten nämä kokemukset ovat vaikuttaneet heidän elämäänsä. Tutkimuksen 2 tavoitteena oli saada syvempää ymmärrystä kärsimyksestä, jota ihmiset voivat joutua kokemaan irtautumisen jälkeen. Aineiston analyysit tutkimuksissa 1 ja 2 toteutettiin kahdella erillisellä kvalitatiivisella temaattisella analyysillä Clarken ja Braunin (2006, 2017) mukaan. Tutkimuksen 3 tavoitteena oli syventää ymmärrystä siitä, mitä on hoitohenkilökunnan näkökulmasta hoitamisen (caring) merkitys asiakkaalle uskonnollisesta yhteisöstä irtautumisen jälkeen. Tutkimuksessa 3 puolistrukturoidut haastattelut toteutettiin yhdeksän tutkimushenkilön kanssa kahdessa terveydenhuollon organisaatiossa Länsi-Suomessa marras-joulukuun 2020 aikana. Tutkimushenkilöt olivat psykiatrisessa avo- ja osastohoidossa työskenteleviä hoitoalan ammattilaisia.Tämä aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä Graneheimin ja Lundmanin (2004) mukaan. Tulokset: Tutkimuksen 1 tulokset osoittavat, että irtautuminen uskonnollisesta yhteisöstä on elämänmuutos, joka voi vaikuttaa merkittävästi ihmisen elämään. Erottuaan uskonnollisesta ryhmästä ihminen voi kokea pelkoa, syyllisyyttä, surua, kipua, menetystä ja jopa eksistentiaalista kärsimystä. Elämään voi kuitenkin sisältyä myös useita myönteisiä puolia, kuten ilon, vapauden, helpotuksen, kiitollisuuden ja voimaantumisen kokemuksia. Näillä kokemuksilla voi olla vaikutusta yksilön hyvinvointiin ja terveyteen. Tutkimuksen 2 tulokset paljastavat, että irtautumisen jälkeiseen elämään sisältyy erilaisia elämän kärsimyksen muotoja. Elämän kärsimystä kuvailtiin seuraavanlaiseksi: kipu ja suru hylätyksi tulemisesta, syyllisyyden ja häpeän valtaamaksi joutuminen, eläminen jatkuvassa sekä elämän että kuoleman pelossa ja nöyryytys ihmisenä. Viime kädessä elämän kärsimys tarkoittaa ihmisarvon loukkaamista. Tutkimuksen 3 tulokset osoittavat, että hoitohenkilökunnan näkökulmasta hoitaminen irtautumisen jälkeen on asiakkaan vierellä kulkemista, osan matkaa. Tulokset esitetään viidessä kategoriassa: olla osa luottamukseen ja turvallisuuteen perustuvaa suhdetta, saada vahvistusta kokemuksilleen, kohdata ymmärrys siitä, miten irtautuminen on vaikuttanut elämään, saada tukea rikkinäisenä ihmisenä ja saada ohjausta uuden suunnan löytämiseksi elämässä. Asiakkaan ja hoitajan välinen suhde voi olla ainoa, jossa asiakas voi tuntea tulevansa nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi ainutlaatuisena ihmisenä. Ihmisen kärsimyksen ja terveyden ymmärtäminen edellyttää hoitohenkilökunnalta kokonaisvaltaista näkemystä ja välittämistä koko ihmisestä, myös henkisellä ulottuvuudella. Tutkimuksen tuloksien perusteella kehitetty teoreettinen malli havainnollistaa kokonaisvaltaista käsitystä kärsimyksestä, terveydestä ja hoitamisesta (caring) uskonnollisesta yhteisöstä irtautumisesta jälkeen. Terveydellä tarkoitetaan sitä, että ihminen kokee kokonaisuutta ruumiissa, sielussaan ja hengessä. Irtautumisen jälkeen koetussa kärsimyksessä tämä kokonaisuus voi rikkoutua. Ihminen voi kokea rikkinäisyyttä ja kaipuuta yhteisöllisyyteen, mikä voi johtaa terveysongelmiin sekä tarpeeseen hakea apua ja tukea hoitoalan ammattilaisilta. Asiakkaiden, jotka etsivät apua kärsimyksiinsä, täytyy olla hoitamisen (caring) ympäröimä. Malli havainnollistaa, kuinka hoitotyön ammattilaiset voivat toteuttaa hoitamista erilaisten ilmaisujen kautta. Hoitamisen avulla asiakkaan paraneminen voi alkaa ja hän voi palautua rikkinäisestä kokonaiseksi. Johtopäätökset: Tämä väitöskirja tutkii uutta tutkimusaluetta ja koostuu eksploderatiivisista tutkimuksista, sillä irtautumista uskonnollisista yhteisöistä ei ole aiemmin tutkittu hoitotieteen näkökulmasta. Irtautuminen uskonnollisesta ryhmästä voi johtaa merkittäviin muutoksiin ja haasteisiin ihmisen elämässä. Aluksi voidaan kokea kahden eri maailman välillä elämistä, ulkopuolisuutta uudessa maailmassa ja sitä, ettei kuulu mihinkään. Uskonnollisesta ryhmästä irtautuminen voi kuitenkin sisältää myös monia myönteisiä puolia ja johtaa hyödyllisiin muutoksiin sekä parempaan terveyteen. Uskonnollisesta ryhmästä irtautumisen jälkeistä elämää voidaan kuvata vaikeuksien ja hyvinvoinnin välisenä liikkeenä. Tulokset osoittavat, että irtautumiseen liittyvien valintojen tekemiseen tarvitaan voimaa ja rohkeutta. Lopulta saadessaan takaisin "jalansijan" ihminen saa elämään uuden myönteisen suunnan. Tämän väitöskirjan tulokset osoittavat, että yksinäisyyttä, hylkäämistä ja ulkopuolisuutta kokeneet asiakkaat tarvitsevat jonkun, joka kävelee heidän rinnallaan ja jakaa osan taakasta. Asiakkaan kärsimyksen ja terveyden ymmärtäminen edellyttää hoitoalan ammattilaiselta kokonaisvaltaista näkemystä ja koko ihmisestä välittämistä. Hoitaminen on rikkinäisten ihmisten tukemista matkalla kohti kokonaisuutta. Hoitoalan ammattilaisten kouluttaminen on välttämätöntä, kun pyritään lisäämään tietämystä uskonnollisesta erilaisuudesta ja siihen liittyvistä aiheista. Hoitotieteen, erityisesti Katie Erikssonin karitatiivisen teorian käsitteiden avulla, on pystytty tunnistamaan ja ymmärtämään kärsimystä irtautumisen kontekstissa. Väitöskirjan tulokset auttavat ymmärtämään kärsimystä ontologisella ja eksistentiaalisella tasolla.