Ryhmäjäsenyyden vaikutus johtamiseen
Hokkanen, Pasi (2009-03)
Hokkanen, Pasi
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Johtaminen
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Merikadettikurssi 75
Maanpuolustuskorkeakoulu
03 / 2009
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014060526321
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014060526321
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla ryhmäjäsenyyden vaikutuksia johtamiseen ja
käsityksiin johtamisesta. Tutkielman empiirisessä osassa pyritään selittämään
kerätystä aineistosta esiin nostettuja asioita esittelemieni teorioiden pohjalta ja
tekemään johtopäätöksiä niiden vaikutuksia johtamiseen ja käsityksiin johtamisesta
sekä johtajasta.
Tutkimuksen pääkysymykset ovat:
1. Miten ryhmäjäsenyys ja ryhmän sosiometrinen rakenne vaikuttavat ryhmän
johtamiseen?
2. Miten ryhmäjäsenyys vaikuttaa kadettien käsitykseen johtajasta ja
johtamisesta?
Tutkimuksessa on käytetty kolmea tutkimusmenetelmää. Ryhmän muodostumista,
ryhmän rakenteita, ryhmässä esiintyviä ilmiöitä ja prosesseja sekä ryhmäjäsenyyden
ja johtamisen välistä yhteyttä käsittelevissä luvuissa tutkimusmenetelmänä on ollut
valmiisiin aineistoihin perustuva kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsauksen avulla on
pyritty luomaan tutkimukselle teoreettinen perusta. Empiirisessä osiossa tutkittavien
ryhmien rakenteita ja ryhmän jäsenten käsityksiä johtajasta on tutkittu kontrolloidun
kyselyn ja sosiometrisen mittauksen keinoin. Tutkittavat ryhmät koostuivat kolmesta
eri merikadettikurssista.
Ryhmäjäsenyys vaikuttaa ryhmän johtamiseen ainakin ryhmän normirakenteen,
ryhmässä esiintyvien roolien, ryhmän valtarakenteen, vuorovaikutusrakenteen ja ryhmän kiinteyden kautta. Kadeteista muodostetuissa ryhmissä ryhmänormit,
ryhmän valtarakenne, ryhmän roolirakenne ja ryhmän jäsenten väliset
attraktiosuhteet luultavasti ohjaavat johtaja-asemaan asetetun kadetin toimintaa.
Kadettien käsityksissä johtamisesta korostui tutkimusaineiston perusteella
tehtäväkeskeisyys. Johtaminen nähtiin kaikissa ryhmissä pääasiassa tehtävän
tavoitteisiin sitoutuneeksi. Hyvää johtajaa kuvailtaessa korostui johtajan
ihmissuhdesuuntautuneet tehtävät. Tästä voidaan päätellä, että tutkimuksen
kohteena olevien ryhmien jäsenten mielestä johtajan ihmissuhdekeskeiset tehtävät
vaikuttavat ikään kuin johtamisen taustalla, eivätkä ne korostu ryhmälle annettua
tehtävää suoritettaessa.
AVAINSANAT
käsityksiin johtamisesta. Tutkielman empiirisessä osassa pyritään selittämään
kerätystä aineistosta esiin nostettuja asioita esittelemieni teorioiden pohjalta ja
tekemään johtopäätöksiä niiden vaikutuksia johtamiseen ja käsityksiin johtamisesta
sekä johtajasta.
Tutkimuksen pääkysymykset ovat:
1. Miten ryhmäjäsenyys ja ryhmän sosiometrinen rakenne vaikuttavat ryhmän
johtamiseen?
2. Miten ryhmäjäsenyys vaikuttaa kadettien käsitykseen johtajasta ja
johtamisesta?
Tutkimuksessa on käytetty kolmea tutkimusmenetelmää. Ryhmän muodostumista,
ryhmän rakenteita, ryhmässä esiintyviä ilmiöitä ja prosesseja sekä ryhmäjäsenyyden
ja johtamisen välistä yhteyttä käsittelevissä luvuissa tutkimusmenetelmänä on ollut
valmiisiin aineistoihin perustuva kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsauksen avulla on
pyritty luomaan tutkimukselle teoreettinen perusta. Empiirisessä osiossa tutkittavien
ryhmien rakenteita ja ryhmän jäsenten käsityksiä johtajasta on tutkittu kontrolloidun
kyselyn ja sosiometrisen mittauksen keinoin. Tutkittavat ryhmät koostuivat kolmesta
eri merikadettikurssista.
Ryhmäjäsenyys vaikuttaa ryhmän johtamiseen ainakin ryhmän normirakenteen,
ryhmässä esiintyvien roolien, ryhmän valtarakenteen, vuorovaikutusrakenteen ja ryhmän kiinteyden kautta. Kadeteista muodostetuissa ryhmissä ryhmänormit,
ryhmän valtarakenne, ryhmän roolirakenne ja ryhmän jäsenten väliset
attraktiosuhteet luultavasti ohjaavat johtaja-asemaan asetetun kadetin toimintaa.
Kadettien käsityksissä johtamisesta korostui tutkimusaineiston perusteella
tehtäväkeskeisyys. Johtaminen nähtiin kaikissa ryhmissä pääasiassa tehtävän
tavoitteisiin sitoutuneeksi. Hyvää johtajaa kuvailtaessa korostui johtajan
ihmissuhdesuuntautuneet tehtävät. Tästä voidaan päätellä, että tutkimuksen
kohteena olevien ryhmien jäsenten mielestä johtajan ihmissuhdekeskeiset tehtävät
vaikuttavat ikään kuin johtamisen taustalla, eivätkä ne korostu ryhmälle annettua
tehtävää suoritettaessa.
AVAINSANAT
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]