Sipuli, selleri ja suolaheinä : kaupunkiviljely Turun kaupungissa ja uussuomalaisten näkemykset palstaviljelystä
Leppänen, Anne-Mari (2009)
Leppänen, Anne-Mari
Siirtolaisuusinstituutti
2009
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202101192082
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202101192082
Kuvaus
1. Johdanto
1.1. Lähtökohdat
1.2. Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymykset
1.3. Tutkimusalue
1.4. Tutkimuksessa käytettävä termistö
2. Tutkimusmenetelmät ja aineisto
2.1. Haastattelu menetelmänä
2.2. Aineiston hankinta ja analyysimenetelmät
2.3. Teemahaastattelun haasteet
3. Kaupunkiviljelyn historia
3.1. Kaupunkiviljelyn määritelmä
3.2. Urbaanin maatalouden merkitys kehittyvissä maissa
3.3. Kuluttajatietoisuuden kasvun vaikutukset kaupunkiviljelyyn teollisuusmaissa
3.4. Kaupunkiviljelyn haittapuolet
3.5. Kaupunkiviljelyn historia Suomessa
3.6. Kaupunkiviljely Turussa
4. Monikulttuurinen Suomi
4.1. Suurimmat uussuomalaisryhmät
4.2. Uussuomalaisten ikä- ja sukupuolijakauma
4.3. Suomeen muuttoon vaikuttaneet syyt
4.4. Alueellinen jakautuminen Suomessa
4.5.Maahan muuttaneet henkilöt Turussa
5. Maahanmuuton onnistuminen
5.2. Integraatio- ja akkulturaatio -käsitteet
5.3. Kotoutuminen Suomeen
5.4. Kotona uudessa kotimaassa
6. Haastatteluaineiston analyysi
6.1. Aineiston teemat
6.2. Viljelyn käytännön toteutuminen
6.3. Palstaviljelyn taloudellinen vaikutus
6.4. Sukupolvelta toiselle siirtyvät opit
6.5. Nostalgia viljelyharrastuksen vaikuttimena
6.6. Palstaviljelyn sosiaaliset ulottuvuudet
6.7. Suomeen muuton ja palstaviljelyn vaikutukset viljelijöiden ruokavalioon
6.8. Palstaviljelyn vaikutus henkiselle hyvinvoinnille
6.9. Viljelypalsta kotoutumisen paikkana
7. Yhteenveto
8. Lähteet.
1.1. Lähtökohdat
1.2. Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymykset
1.3. Tutkimusalue
1.4. Tutkimuksessa käytettävä termistö
2. Tutkimusmenetelmät ja aineisto
2.1. Haastattelu menetelmänä
2.2. Aineiston hankinta ja analyysimenetelmät
2.3. Teemahaastattelun haasteet
3. Kaupunkiviljelyn historia
3.1. Kaupunkiviljelyn määritelmä
3.2. Urbaanin maatalouden merkitys kehittyvissä maissa
3.3. Kuluttajatietoisuuden kasvun vaikutukset kaupunkiviljelyyn teollisuusmaissa
3.4. Kaupunkiviljelyn haittapuolet
3.5. Kaupunkiviljelyn historia Suomessa
3.6. Kaupunkiviljely Turussa
4. Monikulttuurinen Suomi
4.1. Suurimmat uussuomalaisryhmät
4.2. Uussuomalaisten ikä- ja sukupuolijakauma
4.3. Suomeen muuttoon vaikuttaneet syyt
4.4. Alueellinen jakautuminen Suomessa
4.5.Maahan muuttaneet henkilöt Turussa
5. Maahanmuuton onnistuminen
5.2. Integraatio- ja akkulturaatio -käsitteet
5.3. Kotoutuminen Suomeen
5.4. Kotona uudessa kotimaassa
6. Haastatteluaineiston analyysi
6.1. Aineiston teemat
6.2. Viljelyn käytännön toteutuminen
6.3. Palstaviljelyn taloudellinen vaikutus
6.4. Sukupolvelta toiselle siirtyvät opit
6.5. Nostalgia viljelyharrastuksen vaikuttimena
6.6. Palstaviljelyn sosiaaliset ulottuvuudet
6.7. Suomeen muuton ja palstaviljelyn vaikutukset viljelijöiden ruokavalioon
6.8. Palstaviljelyn vaikutus henkiselle hyvinvoinnille
6.9. Viljelypalsta kotoutumisen paikkana
7. Yhteenveto
8. Lähteet.
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan palstaviljelyä vapaa-ajanharrastuksena, jolla saattaa olla vaikutusta maahan muuttaneen henkilön kotoutumiseen. Aiempien tutkimusten mukaan viljelyharrastus edistää henkistä hyvinvointia, vähentää stressioireita ja tarjoaa mielekästä ja tuottoisaa tekemistä. Aihetta ei ole kuitenkaan aiemmin tutkittu uussuomalaisten viljelijöiden näkökulmasta, vaikka jo Turun kaupungin viljelypalstojen vuokraajista noin 15 % on uussuomalaisia. Tutkimuksessa tehdään katsaus suomalaiseen ja turkulaiseen kaupunkiviljelyn historiaan sekä perehdytään kaupunkiviljelyn erilaisiin motiiveihin ja vaikutuksiin sekä teollisuusmaiden että kehittyvien maiden kaupungeissa.
Maahanmuuttajataustaiset viljelijät suosivat palstoillaan omasta kotikulttuuristaan tuttuja lajikkeita. Tiettyjen lajien viljelemisellä pyritään oman ruokakulttuurin ylläpitämiseen ja sen siirtämiseen nuoremmille sukupolville. Tutkimuksen mukaan palstaviljely lisää sosiaalista kanssakäymistä ja siten helpottaa Suomeen sopeutumista. Työttömille ja syrjäytymisvaarassa oleville viljelyharrastus tuo päiviin mielekästä tekemistä ja hyödyllisyyden tunteen. Työssäkäyvää viljelijää palstan hoito puolestaan rentouttaa ja virkistää. Yhteisöllisen harrastuksen avulla uussuomalainen voi myös parantaa kielitaitoansa kommunikoidessaan palstanaapureidensa kanssa. Viljelyalueet ovat kaikille avoimia julkisia tiloja, jossa viljelijät voivat viettää aikaa ystävien kanssa tai yksin. Naisille viljelypalstat ovat kulttuurisesti hyväksyttäviä sosiaalisia tiloja, joilla on turvallista liikkua.
Suomessa integraatiolla tarkoitetaan prosessia, jonka tuloksena maahanmuuttajat tulevat suomalaisen yhteiskunnan täysiksi toiminnallisiksi jäseniksi. Siihen pyritään pääasiallisesti työelämään osallistumisella. Kuitenkin itsensä toteuttaminen, sosiaalinen aktiivisuus ja mielekäs vapaa-ajanvietto ovat merkittäviä kotoutumista edistäviä tekijöitä. Kaupunkiviljely on monelle uussuomalaiselle harrastus, joka edistää kotoutumista.
Maahanmuuttajataustaiset viljelijät suosivat palstoillaan omasta kotikulttuuristaan tuttuja lajikkeita. Tiettyjen lajien viljelemisellä pyritään oman ruokakulttuurin ylläpitämiseen ja sen siirtämiseen nuoremmille sukupolville. Tutkimuksen mukaan palstaviljely lisää sosiaalista kanssakäymistä ja siten helpottaa Suomeen sopeutumista. Työttömille ja syrjäytymisvaarassa oleville viljelyharrastus tuo päiviin mielekästä tekemistä ja hyödyllisyyden tunteen. Työssäkäyvää viljelijää palstan hoito puolestaan rentouttaa ja virkistää. Yhteisöllisen harrastuksen avulla uussuomalainen voi myös parantaa kielitaitoansa kommunikoidessaan palstanaapureidensa kanssa. Viljelyalueet ovat kaikille avoimia julkisia tiloja, jossa viljelijät voivat viettää aikaa ystävien kanssa tai yksin. Naisille viljelypalstat ovat kulttuurisesti hyväksyttäviä sosiaalisia tiloja, joilla on turvallista liikkua.
Suomessa integraatiolla tarkoitetaan prosessia, jonka tuloksena maahanmuuttajat tulevat suomalaisen yhteiskunnan täysiksi toiminnallisiksi jäseniksi. Siihen pyritään pääasiallisesti työelämään osallistumisella. Kuitenkin itsensä toteuttaminen, sosiaalinen aktiivisuus ja mielekäs vapaa-ajanvietto ovat merkittäviä kotoutumista edistäviä tekijöitä. Kaupunkiviljely on monelle uussuomalaiselle harrastus, joka edistää kotoutumista.