Yhdysvaltojen merijalkaväen kehitysnäkymät ja haasteet 2020-luvulla
Markkanen, Aleksanteri (2020)
Markkanen, Aleksanteri
Sotataidon laitos
Operaatiotaito ja taktiikka
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Sotatieteiden maisterikurssi 9
2020
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020073147852
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020073147852
Tiivistelmä
Kansainvälinen turvallisuusympäristö on kokenut kolme suurta muutosta viimeisen 30 vuoden aikana: Neuvostoliiton romahtaminen ja kylmän sodan päättyminen, kansainvälisen terrorismin nousu sotilaalliseksi uhkakuvaksi 2000-luvun alussa sekä 2010-luvulla käynnistynyt suurvaltojen välinen vastakkainasettelu. Yhdysvalloissa julkaistiin vuonna 2017 kansallinen turvallisuusstrategia, joka määritteli ei-valtiollisten toimijoiden tilalle maan suurimmaksi uhaksi Kiinan ja Venäjän. Strategian seurauksena Yhdysvaltojen asevoimissa on käynnistynyt koko organisaatiota koskeva muutos. Merijalkaväki, joka toimii asevoimien valmiusjoukkona, on maavoimien tavoin sotinut lähes koko 2000-luvun terrorismin vastaista sotaa Lähi-idässä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mikä on merijalkaväen nykytila ja minkälaiseen sodankäyntiin se tulee varautumaan 2020-luvulla.
Tutkimuksessa käytetään tutkimusmenetelmänä laadullista aineistopohjaista sisällönanalyysiä.
Lähdeaineisto koostuu julkisista englannin- ja suomenkielisistä kirjallisuudesta, artikkeleista, asiakirjoista, ohjesäännöistä ja internet-lähteistä. Suurimman osan aineistosta muodostaa Yhdysvaltojen turvallisuuspolitiikkaa ja asevoimia koskevat asiakirjat ja ohjesäännöt. Tutkimus-ta varten toteutettiin asiantuntijahaastatteluita, joiden tavoitteena oli vahvistaa kirjallisten lähteiden perusteella tehtyjä havaintoja. Merijalkaväen suorituskyvyn mallintamisessa hyödynnetään yhdysvaltalaista DOTMLPF -analyysiä. Tutkimuksen pääkysymys on: Minkälaiseen sodankäyntiin Yhdysvaltojen merijalkaväki varautuu 2020-luvulla?
Tutkimus osoitti, että Yhdysvallat varautuu tulevaisuudessa sotaan ensisijaisesti toista suur-valtaa vastaan. Asevoimien kehittämisen tavoitteeksi on asetettu suorituskyvyn uudistaminen ja sotilaallisen ylivoiman palauttaminen. Merijalkaväen tehtävä on toimia asevoimien maailmanlaajuisena jatkuvan valmiuden joukkona äkillisesti kehittyviin kriiseihin. Sen nykyinen asema on muodostunut sen historiallisesta käytöstä maihinnousuoperaatioista humanitäärisiin avustusoperaatioihin. Merijalkaväen nykyisen suorituskyvyn ongelmat keskittyvät henkilöstön palveluskiertoon sekä asejärjestelmien ja infrastruktuurin modernisointiin. Ongelmat ovat seu-rausta asevoimien epäsäännöllisestä rahoituksesta ja terrorismin vastaisesta sodasta.
Merijalkaväen lähitulevaisuuden tavoitteina on suorituskykynsä uudistaminen ja tiiviimpi yhteistyö merivoimien kanssa. Kehityksen haasteeksi arvioidaan muodostuvan muutosten riippuvuussuhde merivoimiin, asevoimien epätasainen rahoitus sekä merijalkaväen tehtävä asevoimissa. Merijalkaväki varautuu 2020-luvulla ensisijaisesti sotimaan rannikko- ja saaristoympäristöissä liikesodankäynnin ja asymmetrisen sodankäynnin keinoin. Puolustushaaran tehtävän vuoksi myös muut toimintaympäristöt tai sodankäynnin muodot ovat mahdollisia.
Tutkimuksessa käytetään tutkimusmenetelmänä laadullista aineistopohjaista sisällönanalyysiä.
Lähdeaineisto koostuu julkisista englannin- ja suomenkielisistä kirjallisuudesta, artikkeleista, asiakirjoista, ohjesäännöistä ja internet-lähteistä. Suurimman osan aineistosta muodostaa Yhdysvaltojen turvallisuuspolitiikkaa ja asevoimia koskevat asiakirjat ja ohjesäännöt. Tutkimus-ta varten toteutettiin asiantuntijahaastatteluita, joiden tavoitteena oli vahvistaa kirjallisten lähteiden perusteella tehtyjä havaintoja. Merijalkaväen suorituskyvyn mallintamisessa hyödynnetään yhdysvaltalaista DOTMLPF -analyysiä. Tutkimuksen pääkysymys on: Minkälaiseen sodankäyntiin Yhdysvaltojen merijalkaväki varautuu 2020-luvulla?
Tutkimus osoitti, että Yhdysvallat varautuu tulevaisuudessa sotaan ensisijaisesti toista suur-valtaa vastaan. Asevoimien kehittämisen tavoitteeksi on asetettu suorituskyvyn uudistaminen ja sotilaallisen ylivoiman palauttaminen. Merijalkaväen tehtävä on toimia asevoimien maailmanlaajuisena jatkuvan valmiuden joukkona äkillisesti kehittyviin kriiseihin. Sen nykyinen asema on muodostunut sen historiallisesta käytöstä maihinnousuoperaatioista humanitäärisiin avustusoperaatioihin. Merijalkaväen nykyisen suorituskyvyn ongelmat keskittyvät henkilöstön palveluskiertoon sekä asejärjestelmien ja infrastruktuurin modernisointiin. Ongelmat ovat seu-rausta asevoimien epäsäännöllisestä rahoituksesta ja terrorismin vastaisesta sodasta.
Merijalkaväen lähitulevaisuuden tavoitteina on suorituskykynsä uudistaminen ja tiiviimpi yhteistyö merivoimien kanssa. Kehityksen haasteeksi arvioidaan muodostuvan muutosten riippuvuussuhde merivoimiin, asevoimien epätasainen rahoitus sekä merijalkaväen tehtävä asevoimissa. Merijalkaväki varautuu 2020-luvulla ensisijaisesti sotimaan rannikko- ja saaristoympäristöissä liikesodankäynnin ja asymmetrisen sodankäynnin keinoin. Puolustushaaran tehtävän vuoksi myös muut toimintaympäristöt tai sodankäynnin muodot ovat mahdollisia.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]