Miten kutsuntaikäiset nuoret miehet tiedostavat fyysisen kuntonsa merkityksen ja sen vaikuttavuuden varusmiespalveluksessa
Kunnas, Elias (2020)
Kunnas, Elias
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Sotilaspedagogiikka
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Sotatieteiden maisterikurssi 9
2020
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020073147844
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020073147844
Tiivistelmä
Varusmiesten fyysisen kunnon heikkeneminen on ollut jo pitkään puolustusvoimien huolenaihe. Puolustusvoimat on kuitenkin tehnyt toimenpiteitä tilanteen ratkaisemiseksi varusmiespalveluksen aikana. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut nuoret, jotka joutuvat keskeyttämään varusmiespalveluksensa aikaisessa vaiheessa heikosta fyysisestä kunnosta johtuvien syiden vuoksi. Puolustusvoimat on kehittänyt MarsMars- sovelluksen, jonka tavoitteena on tarjota palvelukseen astuville nuorille ohjausta fyysisen kunnon kohottamiseksi ennen varusmiespalvelusta.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten kutsuntaikäiset nuoret miehet tiedostavat fyysisen kuntonsa merkityksen ja vaikuttavuuden varusmiespalveluksen suorittamisessa. Lisäksi selvitettiin nuorten kokemia ja tiedostamia keinoja, joiden avulla heidän fyysisen kunnon harjoittelua voitaisiin lisätä ennen varusmiespalvelusta, ja mitkä asiat motivoivat heitä suoriutumaan varusmiespalveluksesta niin hyvin kuin mahdollista.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimus on luonteeltaan fenomenografinen tutkimus, johon aineisto hankittiin kirjallisella kyselyllä sekä teemahaastatteluilla. Haastatteluihin osallistui yhteensä kymmenen kutsuntaikäistä nuorta miestä, joista jokainen oli käynyt kutsuntatilaisuudessa. Haastattelut toteutettiin kahdessa osassa. Ensimmäinen haastattelutilaisuus toteutettiin Mikkelissä, ja toinen Utin jääkärirykmentissä. Kumpaankin tilaisuuteen osallistui viisi kutsuntaikäistä nuorta miestä.
Tutkimus osoitti, että nuoret eivät tiedosta fyysisen kunnon ja suorituskyvyn merkitystä varusmiespalveluksessa. Nuoret tiedostivat oman fyysisen kuntonsa tason, mutta he eivät tiedostaneet sen vaikuttavuutta varusmiespalveluksessa. He eivät myöskään kokeneet saaneensa riittävästi tietoa fyysisen kunnon merkityksestä varusmiespalveluksessa suoriutumisessa kutsuntatilaisuudessa.
Haastatteluryhmät erosivat selvästi toisistaan vastausten perusteella. Varusmiespalveluksen aloittaneet nuoret miehet tuottivat huomattavasti laajempia vastuksia, ja olivat motivoituneempia varusmiespalvelusta kohtaan, kuin pelkästään kutsuntatilaisuudessa käyneet nuoret. Tähän on voinut vaikuttaa ryhmien kokemus ero puolustusvoimista, ja varusmiespalveluksesta. Toinen vaikuttava tekijä on voinut olla, haastatteluryhmien ero koulutuksessa. Palveluksen aloittaneet nuoret olivat käyneet lukion, ja vain kutsuntatilaisuudessa käyneet nuoret opiskelivat ammattiopistossa.
Tutkimuksessa selvisi myös, että nuorten liikuntamotivaatioon on vaikeata vaikuttaa, eikä varusmiespalvelusta sinänsä koeta riittävänä syynä aloittaa fyysistä harjoittelua. Vaikka nuoret eivät koe varusmiespalvelusta motivoivana syynä fyysisen kunnon harjoittelun lisäämiseksi, olivat he sitä mieltä, että on keinoja, joiden avulla heidän liikkumista on mahdollista lisätä. Tällaisina keinoina tutkimuksesta nousivat esille ohjatun ryhmäliikunnan järjestäminen, kuntosalikorttien jakaminen, sekä liikuntasuorituksien seuraaminen liikuntapassien avulla, ja niistä palkitseminen.
Tutkimuksessa havaittiin, että nuorten motivaatio varusmiespalvelusta kohtaan on muodostunut ennen kutsuntatilaisuutta. Kutsuntatilaisuus ei vaikuttanut siihen. motivaation muodostumiseen, positiivisen tai negatiivisen, ovat vaikuttaneet henkilön perhe sekä ystäväpiirit.
Tästä huolimatta puolustusvoimien tulisi kiinnittää huomiota kutsuntatilaisuuteen, ja siellä jaettavaan informaatioon. Etenkin fyysisen kunnon merkitystä varusmiespalveluksessa pitäisi korostaa. Puolustusvoimat ei pysty yksin vaikuttamaan nuorten liikuntamotivaatioon, vaan siihen pitäisi pyrkiä vaikuttamaan jo huomattavasti aikaisemmin. Tiivis yhteistyö eri oppilaitosten kanssa voisi tuottaa parempia tuloksia.
Puolustusvoimien olisi syytä testata tutkimuksen avulla esille nousseita keinoja nuorten fyysisen harjoittelun lisäämiseksi ennen varusmiespalvelusta. Jokainen keinoista olisi toteutettavissa, eikä se vaatisi suuria resursseja tai järjestelyitä. Puolustusvoimien keinot vaikuttaa nuorten fyysiseen harjoitteluun ennen varusmiespalvelusta ovat muutenkin hyvin rajalliset, joten en näe mitään syytä, miksi kutsuntojen ja palveluksen astumiseen väliin jäävää aikaa ei pyrittäisi hyödyntämään, ja kokeiltaisi esille nousseita keinoja.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten kutsuntaikäiset nuoret miehet tiedostavat fyysisen kuntonsa merkityksen ja vaikuttavuuden varusmiespalveluksen suorittamisessa. Lisäksi selvitettiin nuorten kokemia ja tiedostamia keinoja, joiden avulla heidän fyysisen kunnon harjoittelua voitaisiin lisätä ennen varusmiespalvelusta, ja mitkä asiat motivoivat heitä suoriutumaan varusmiespalveluksesta niin hyvin kuin mahdollista.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimus on luonteeltaan fenomenografinen tutkimus, johon aineisto hankittiin kirjallisella kyselyllä sekä teemahaastatteluilla. Haastatteluihin osallistui yhteensä kymmenen kutsuntaikäistä nuorta miestä, joista jokainen oli käynyt kutsuntatilaisuudessa. Haastattelut toteutettiin kahdessa osassa. Ensimmäinen haastattelutilaisuus toteutettiin Mikkelissä, ja toinen Utin jääkärirykmentissä. Kumpaankin tilaisuuteen osallistui viisi kutsuntaikäistä nuorta miestä.
Tutkimus osoitti, että nuoret eivät tiedosta fyysisen kunnon ja suorituskyvyn merkitystä varusmiespalveluksessa. Nuoret tiedostivat oman fyysisen kuntonsa tason, mutta he eivät tiedostaneet sen vaikuttavuutta varusmiespalveluksessa. He eivät myöskään kokeneet saaneensa riittävästi tietoa fyysisen kunnon merkityksestä varusmiespalveluksessa suoriutumisessa kutsuntatilaisuudessa.
Haastatteluryhmät erosivat selvästi toisistaan vastausten perusteella. Varusmiespalveluksen aloittaneet nuoret miehet tuottivat huomattavasti laajempia vastuksia, ja olivat motivoituneempia varusmiespalvelusta kohtaan, kuin pelkästään kutsuntatilaisuudessa käyneet nuoret. Tähän on voinut vaikuttaa ryhmien kokemus ero puolustusvoimista, ja varusmiespalveluksesta. Toinen vaikuttava tekijä on voinut olla, haastatteluryhmien ero koulutuksessa. Palveluksen aloittaneet nuoret olivat käyneet lukion, ja vain kutsuntatilaisuudessa käyneet nuoret opiskelivat ammattiopistossa.
Tutkimuksessa selvisi myös, että nuorten liikuntamotivaatioon on vaikeata vaikuttaa, eikä varusmiespalvelusta sinänsä koeta riittävänä syynä aloittaa fyysistä harjoittelua. Vaikka nuoret eivät koe varusmiespalvelusta motivoivana syynä fyysisen kunnon harjoittelun lisäämiseksi, olivat he sitä mieltä, että on keinoja, joiden avulla heidän liikkumista on mahdollista lisätä. Tällaisina keinoina tutkimuksesta nousivat esille ohjatun ryhmäliikunnan järjestäminen, kuntosalikorttien jakaminen, sekä liikuntasuorituksien seuraaminen liikuntapassien avulla, ja niistä palkitseminen.
Tutkimuksessa havaittiin, että nuorten motivaatio varusmiespalvelusta kohtaan on muodostunut ennen kutsuntatilaisuutta. Kutsuntatilaisuus ei vaikuttanut siihen. motivaation muodostumiseen, positiivisen tai negatiivisen, ovat vaikuttaneet henkilön perhe sekä ystäväpiirit.
Tästä huolimatta puolustusvoimien tulisi kiinnittää huomiota kutsuntatilaisuuteen, ja siellä jaettavaan informaatioon. Etenkin fyysisen kunnon merkitystä varusmiespalveluksessa pitäisi korostaa. Puolustusvoimat ei pysty yksin vaikuttamaan nuorten liikuntamotivaatioon, vaan siihen pitäisi pyrkiä vaikuttamaan jo huomattavasti aikaisemmin. Tiivis yhteistyö eri oppilaitosten kanssa voisi tuottaa parempia tuloksia.
Puolustusvoimien olisi syytä testata tutkimuksen avulla esille nousseita keinoja nuorten fyysisen harjoittelun lisäämiseksi ennen varusmiespalvelusta. Jokainen keinoista olisi toteutettavissa, eikä se vaatisi suuria resursseja tai järjestelyitä. Puolustusvoimien keinot vaikuttaa nuorten fyysiseen harjoitteluun ennen varusmiespalvelusta ovat muutenkin hyvin rajalliset, joten en näe mitään syytä, miksi kutsuntojen ja palveluksen astumiseen väliin jäävää aikaa ei pyrittäisi hyödyntämään, ja kokeiltaisi esille nousseita keinoja.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]