Palvelusmotiivit : miksi varusmiespalvelus suoritetaan?
Kemppainen, Lauri (2020)
Kemppainen, Lauri
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Sotilaspedagogiikka
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Sotatieteiden maisterikurssi 9
2020
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020073147838
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020073147838
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää millä motiiveilla varusmiehet suorittavat varusmiespalveluksen, muuttuvatko nämä motiivit palveluksen aikana ja pystytäänkö varusmiehiä jakamaan profiileihin motiivien voimakkuuksien perusteella. Asevelvollisuus ja varusmiespalvelus ovat olleet osa suomalaista yhteiskuntaa jo ennen itsenäistymistä ja sillä tuotetaan kustannustehokkaasti sotilaalliset joukot suomen puolustamiseksi. Asevelvollisten motiivien tiedostaminen auttaa ymmärtämään motivaation kehittymistä varusmiespalveluksessa, jota lähes kaikki asevelvolliset ovat lain velvoittamana suorittamassa.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä ja aineisto kerättiin webropol-kyselyllä Kainuun prikaatin viiden perusyksikön saapumiserän 1/2019 varusmiehiltä. Varusmiehet vastasivat kyselyihin palveluksensa alussa ennen koulutusvalintoja ja lopussa ennen kotiutumista. Alku- ja loppukyselyyn vastauksia kertyi yhteensä 899 kappaletta. Kyselyn väittämillä kartoitettiin, miten merkityksellisinä muodostettujen skaalojen motiiveja pidettiin. Skaalojen laadinnassa hyö-dynnettiin varusmiespalveluksen aikana pidettäviä alku- ja loppukyselyä, tavoiteorientaatio-teoriaa, Steven Reissin 16 elämän perusmotiivia ja Shalom Schwartzin arvoteoriaa. Näiden perusteella ideoitiin syyt suorittaa varusmiespalvelus ja näitä syitä mittaavat väittämät. Aineisto analysoitiin SPSS25-sovelluksella käyttäen eksploratiivista faktorianalyysiä, t-testiä, Mann-Whitneyn U-testiä ja askeltavaa klusterianalyysiä.
Motiiveja kuvaamaan muodostettiin viisi summamuuttujaa: maanpuolustustahto, koettu hyödyllisyys, oppimis- ja suoriutumisorientaatio, aiempien sukupolvien velvoittavuus, halu sotilasuralle ja lakivelvoite. Voimakkaimmat motiivit palveluksen suorittamiselle olivat maanpuolustustahto ja koettu hyödyllisyys. Heikoimmat motiivit olivat halu sotilasuralle ja lakivelvoite. Mikään esitetyistä motiiveista ei muuttunut palveluksen aikana. Varusmiehet kyettiin jakamaan neljään ryhmään motiivien intensiteettien perusteella: sotilasurasta kiinnostuneet, palvelusta tärkeänä pitävät, velvollisuuden suorittajat ja kielteisesti suhtautuvat. Neljästä muodostetusta ryhmästä suurin oli velvollisuuden suorittajat, joiden osuus oli 32,2 % ja pienin ryhmä sotilasurasta kiinnostuneet, joiden osuus oli 16 % koko joukosta.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että asevelvolliset suorittavat varusmiespalveluksen pää-sääntöisesti siksi, että sitä pidetään tarpeellisena maanpuolustuksen kannalta ja koska palveluksen suorittamisesta koetaan olevan hyötyä itselle tulevaisuudessa. Motiivien intensiteetit eivät muutu palveluksen aikana. Valtaosa varusmiehistä kokee palveluksen suorittamisen velvollisuutena, mutta tärkeänä. Vain noin joka neljäs varusmies suhtautuu palveluksen suorittamiseen suhteellisen kielteisesti ja kokee sen olevan vain lakivelvoite.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä ja aineisto kerättiin webropol-kyselyllä Kainuun prikaatin viiden perusyksikön saapumiserän 1/2019 varusmiehiltä. Varusmiehet vastasivat kyselyihin palveluksensa alussa ennen koulutusvalintoja ja lopussa ennen kotiutumista. Alku- ja loppukyselyyn vastauksia kertyi yhteensä 899 kappaletta. Kyselyn väittämillä kartoitettiin, miten merkityksellisinä muodostettujen skaalojen motiiveja pidettiin. Skaalojen laadinnassa hyö-dynnettiin varusmiespalveluksen aikana pidettäviä alku- ja loppukyselyä, tavoiteorientaatio-teoriaa, Steven Reissin 16 elämän perusmotiivia ja Shalom Schwartzin arvoteoriaa. Näiden perusteella ideoitiin syyt suorittaa varusmiespalvelus ja näitä syitä mittaavat väittämät. Aineisto analysoitiin SPSS25-sovelluksella käyttäen eksploratiivista faktorianalyysiä, t-testiä, Mann-Whitneyn U-testiä ja askeltavaa klusterianalyysiä.
Motiiveja kuvaamaan muodostettiin viisi summamuuttujaa: maanpuolustustahto, koettu hyödyllisyys, oppimis- ja suoriutumisorientaatio, aiempien sukupolvien velvoittavuus, halu sotilasuralle ja lakivelvoite. Voimakkaimmat motiivit palveluksen suorittamiselle olivat maanpuolustustahto ja koettu hyödyllisyys. Heikoimmat motiivit olivat halu sotilasuralle ja lakivelvoite. Mikään esitetyistä motiiveista ei muuttunut palveluksen aikana. Varusmiehet kyettiin jakamaan neljään ryhmään motiivien intensiteettien perusteella: sotilasurasta kiinnostuneet, palvelusta tärkeänä pitävät, velvollisuuden suorittajat ja kielteisesti suhtautuvat. Neljästä muodostetusta ryhmästä suurin oli velvollisuuden suorittajat, joiden osuus oli 32,2 % ja pienin ryhmä sotilasurasta kiinnostuneet, joiden osuus oli 16 % koko joukosta.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että asevelvolliset suorittavat varusmiespalveluksen pää-sääntöisesti siksi, että sitä pidetään tarpeellisena maanpuolustuksen kannalta ja koska palveluksen suorittamisesta koetaan olevan hyötyä itselle tulevaisuudessa. Motiivien intensiteetit eivät muutu palveluksen aikana. Valtaosa varusmiehistä kokee palveluksen suorittamisen velvollisuutena, mutta tärkeänä. Vain noin joka neljäs varusmies suhtautuu palveluksen suorittamiseen suhteellisen kielteisesti ja kokee sen olevan vain lakivelvoite.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]