Nuorten upseerien käsityksiä sodanajan käskystä nykypäivänä
Niskanen, Antti (2019)
Niskanen, Antti
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Johtaminen
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Sotatieteiden maisterikurssi 8
2019
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019082625611
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019082625611
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli tuoda julki nuorten upseerien käsitykset sodanajan käskystä nykypäivänä. Tutkimusta taustoitti tutkijan esikäsitys siitä, että Puolustusvoimien sodanajan käskyistä oli tullut sisällöltään liian raskaita ja hankalia toimeenpanna. Tarkoituksena oli löytää nykypäivän nuoren upseerin kokemuksia ja oletuksia siitä, millainen sodanajan käskyn tulisi olla.
Tutkimuksen aineisto kerättiin eläytymismenetelmällä sotatieteiden maisterikurssin opiskelijoilta kurssin alkupuolella. Tällöin vastaajilla oli työelämässä koetut tilanteet tarkasti mielessä ilman, että maisterikurssin aikana opetetut asiat olisivat niitä jotenkin muokanneet. 39 vastaajaa vastasivat kukin yhteen kehyskertomuksella johdatettuun paperiin. Kehyskertomuksia oli neljää erilaista, jolloin vastauksiin saatiin varianssia vastaajan käsityksen ja kehyskertomuksen yhdistelmänä. Aineisto analysoitiin fenomenografisella analyysilla.
Analyysin lopputuotteena saavutettiin kuvauskategoriasysteemi, jonka avulla pystyttiin selventämään tutkimuksen tulokset. Niissä ilmeni, että nuoret upseerit haluavat lyhentää sodanajan käskyjä nykyisestä ja pitävät myös nykyistä käskytysprosessia liian hitaana nykyaikaiselle taistelukentälle. Nuoret upseerit arvostavat käskyn sisäistettävyyttä, esimiehen taitoa tuntea alaisensa, tehtävätaktista toiminnanvapautta ja avointa ilmapiiriä. Negatiivisina asioina vastaajat kokivat mikromanageroinnin (esimiehen puuttumisen heidän johtamiinsa asioihin), olettamuksien varassa toimimisen sekä epärealistiset käskyt. Lisäksi tutkimuksen tuloksissa ilmeni tunnollisuuden haitallinen näkökulma, mahdollisten varjo-organisaatioiden syntyminen esimiestoiminnan seurauksena ja siinä käsiteltiin intuition käytettävyyttä sotilaallisessa päätöksenteossa.
Johtopäätöksinä tutkimuksessa todettiin, että nykyaikainen taistelukenttä on nuorten upseerien mielestä liian nopea nykyisen kaltaisille käskyille ja käskytysprosessille. Nopeuden noustessa on kuitenkin muistettava olla ainoastaan vastustajaansa nopeampi, ei itseään. Teoria osoittaa käskyn oikea-aikaisuuden olevan tärkeämpää kuin nopeuden. Tehtävätaktiikan ollessa virallisena johtamistyylinä varsin nuori Puolustusvoimissa, näkyy se termin monisäikeisenä ymmärtämisenä, joka aiheuttaa esimerkiksi liian ympäripyöreitä käskyjä tai sen käytön esittämistä ilman, että käytännön toimet siihen perustuisivat. Intuitiivisessa päätöksenteossa esimiehen tulisi puolestaan osata arvioida sen hetkinen tilanneymmärryksensä ja ammattitaitonsa asiassa, ennen intuitioon perustuvan käskyn antamista.
Tutkimuksen aineisto kerättiin eläytymismenetelmällä sotatieteiden maisterikurssin opiskelijoilta kurssin alkupuolella. Tällöin vastaajilla oli työelämässä koetut tilanteet tarkasti mielessä ilman, että maisterikurssin aikana opetetut asiat olisivat niitä jotenkin muokanneet. 39 vastaajaa vastasivat kukin yhteen kehyskertomuksella johdatettuun paperiin. Kehyskertomuksia oli neljää erilaista, jolloin vastauksiin saatiin varianssia vastaajan käsityksen ja kehyskertomuksen yhdistelmänä. Aineisto analysoitiin fenomenografisella analyysilla.
Analyysin lopputuotteena saavutettiin kuvauskategoriasysteemi, jonka avulla pystyttiin selventämään tutkimuksen tulokset. Niissä ilmeni, että nuoret upseerit haluavat lyhentää sodanajan käskyjä nykyisestä ja pitävät myös nykyistä käskytysprosessia liian hitaana nykyaikaiselle taistelukentälle. Nuoret upseerit arvostavat käskyn sisäistettävyyttä, esimiehen taitoa tuntea alaisensa, tehtävätaktista toiminnanvapautta ja avointa ilmapiiriä. Negatiivisina asioina vastaajat kokivat mikromanageroinnin (esimiehen puuttumisen heidän johtamiinsa asioihin), olettamuksien varassa toimimisen sekä epärealistiset käskyt. Lisäksi tutkimuksen tuloksissa ilmeni tunnollisuuden haitallinen näkökulma, mahdollisten varjo-organisaatioiden syntyminen esimiestoiminnan seurauksena ja siinä käsiteltiin intuition käytettävyyttä sotilaallisessa päätöksenteossa.
Johtopäätöksinä tutkimuksessa todettiin, että nykyaikainen taistelukenttä on nuorten upseerien mielestä liian nopea nykyisen kaltaisille käskyille ja käskytysprosessille. Nopeuden noustessa on kuitenkin muistettava olla ainoastaan vastustajaansa nopeampi, ei itseään. Teoria osoittaa käskyn oikea-aikaisuuden olevan tärkeämpää kuin nopeuden. Tehtävätaktiikan ollessa virallisena johtamistyylinä varsin nuori Puolustusvoimissa, näkyy se termin monisäikeisenä ymmärtämisenä, joka aiheuttaa esimerkiksi liian ympäripyöreitä käskyjä tai sen käytön esittämistä ilman, että käytännön toimet siihen perustuisivat. Intuitiivisessa päätöksenteossa esimiehen tulisi puolestaan osata arvioida sen hetkinen tilanneymmärryksensä ja ammattitaitonsa asiassa, ennen intuitioon perustuvan käskyn antamista.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]