Public Policy Evaluation: Introduction to Quantitative Methodologies
Venetoklis, Takis (2002-07-31)
Venetoklis, Takis
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
31.07.2002
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018042618779
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018042618779
Tiivistelmä
Tämä raportti on katsaus, jossa kuvataan julkisen sektorin ohjelmien arviointitutkimuksissa käytettyjen eri kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien taustalla olevaa logiikkaa. Ohjelmat on pääasiassa kohdistettu yrityksille ja henkilöille, jotka hyötyvät suorista tuista tai koulutuksesta. Kvantitatiivisten evaluointien menetelmät voivat muodostavat liian suuren ymmärtämiskynnyksen osalle niistä virkamiehistä, joille raportit on tarkoitettu. Tämän takia nämä virkamiehet saattavat jättää ne lukematta tai kieltävät johtopäätökset, mikä muodostaa ennakko-oletusten mukaisen vääristyneen kuvan tai mahdollisesti hyväksyvät tulokset kiinnittämättä huomiota niiden arvoon. Koska arviointitutkimukset ovat määritelmällisesti subjektiivisia, virkamiehillä tulisi olla perustiedot niiden suunnittelussa käytetystä logiikasta. Vain siten he voivat päätellä, miten arviointi on tehty ja missä määrin sen tuloksia ja suosituksia voidaan ottaa huomioon. Raportin alussa pohditaan tili- ja vastuuvelvollisuuteen ja kausaliteettiin liittyviä kysymyksiä. Tämän jälkeen esitellään arviointitutkimus kaksivaiheisena prosessina: ensin tehdään estimointi kyseisen ohjelmien seurauksista ja sitten arvioidaan toimenpiteen onnistumista kustannushyötyanalyysia käyttäen. Estimointi puolestaan sisältää kaksi osaa: arviointimenetelmän suunnittelu ja arviointimallin spesifiointi. Arviointitutkimusta suunniteltaessa tutkija punnitsee sisällytetäänkö evaluoinnin piiriin toimenpiteen vaikutuksen ulkopuolelle jäävä joukko ja käytetäänkö vaikutusta mittaavista muuttujista poikkileikkaus- vai paneeliaineistoa. Mallia tarkennettaessa hän ratkaisee mitä kontrollimuuttujia regressiomalliin sisällytetään korjaamaan otosvirhettä. Kustannushyötyanalyysissä joudutaan valitsemaan tehdäänkö analyysi yleisellä vai osittaisella tasapainomallilla ja tehdäänkö arviot puhtaasti tehokkuusperusteisesti vai käyttäen myös jakopoliittisia kriteerejä. Raportissa suositellaan että (a) ohjelmaevaluaatiota varten tulisi muodostaa ja vakiinnuttaa selvät kausaalisuhteita koskevat säännöt intervention ja niiden vaikutusten mittaamiseksi, (b) estimoinnissa ja kustannushyötyanalyysissa rajoitukset olisi tutkimuksessa selkeästi tuotava esiin, (c) jälkikäteisevaluointi tulisi tehdä nopeammin uudistuksen voimaantulon jälkeen, jotta nykyisten ohjelmien ja evaluoinnin tulosten välisestä aikaviiveestä johtuvaa ulkoista heterogeenisuutta voidaan vähentää.
Tutkimusteema
Economic growth, Taloudellinen kasvu, Taxation and Social Transfers, Julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot
JEL
B400 - Economic Methodology: General, C000 - Mathematical and Quantitative Methods: General, D610 - Allocative Efficiency; Cost-Benefit Analysis (contingent valuation)
Avainsanat
Public policy evaluation, quantitative methods, cost benefit analysis