Henkilökunnan arvio muutosjohtamisesta vuosien 2012-2015 puolustusvoimauudistuksen aikana
Mutanen, Miika (2016)
Mutanen, Miika
Maanpuolustuskorkeakoulu
Johtaminen
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
SMOHJ10
2016
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016090623633
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016090623633
Tiivistelmä
Puolustusvoimissa toteutettiin viime vuosikymmenten suurin rakenneuudistus vuosina 2012–2015. Uudistuksen myötä sodanajan vahvuutta vähennettiin 350 000 sotilaasta 230 000 soti-laaseen sekä rauhanajan henkilöstöä noin 14 370 henkilöstä noin 12 300 henkilöön. Raken-teellisista muutoksista näkyvimpiä olivat kuuden joukko-osaston lakkauttaminen ja neljän joukko-osaston yhdistäminen. Uudistuksen tavoitteena oli tuottaa säästöjä sekä uudistaa Puo-lustusvoimien rakennetta siten, että toiminnan tasoa voidaan ylläpitää jatkossakin.
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaiseksi henkilökunta arvioi joukkoyksikköjen ko-mentajien ja perusyksikköjen päällikköjen johtamisen puolustusvoimauudistuksen aikana. Tutkielman kvantitatiivinen aineisto kerättiin kyselylomakkeella internetissä Webropol-palvelun kautta syksyllä 2015. Kutsu tutkimukseen lähetettiin Puolustusvoimien joukko-osastojen henkilökunnalle. Kyselyyn vastasi 206 henkilöä, joista 8 oli joukkoyksikön komen-tajia, 21 perusyksikön päällikköjä ja 177 alaisia. Johtamisen arviointiin käytettiin Kouzesin ja Posnerin transformationaalisen johtamisen mallin mukaista LPI-mittaria (Leadership Practices Inventory). Aineiston kuvailuun käytettiin frekvenssejä, keskiarvoja ja -hajontoja. Vastaaja-ryhmien vertailussa käytettiin varianssianalyysiä.
Kyselylomakkeessa muutosjohtamista arvioitiin itsearvioinnein ja alaisten havainnoitsija-arvioinnein. Arviointien mukaan esimiesten päivittäisessä johtamisessa ilmenee useimmin mallin mukaisia johtamistapoja toimintamahdollisuuksien luominen, tien näyttäminen ja roh-kaiseminen. Harvimmin ilmenee johtamistapoja yhteiseen visioon innostaminen ja prosessien kyseenalaistaminen. Esimiesten toiminnassa korostuu vuorovaikutuksellisuus, yksilöllinen kohtaaminen ja esimerkillisyys. Esimiesten itsearviointien ja alaisten havainnoitsija-arviointien välillä on eroja. Esimiehet arvioivat käyttävänsä johtamistapoja useammin kuin mitä alaiset arvioivat heidän käyttävän. Lakkautetuissa joukko-osastoissa käytettiin useammin johtamistapoja toimintamahdollisuuksien antaminen ja rohkaiseminen kuin säilyneissä joukko osastoissa. Alaisista upseerit arvioivat esimiesten johtamisen olevan useimmin transformatio-naalisen johtamisen mukaista ja siviilihenkilöstö harvimmin.
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaiseksi henkilökunta arvioi joukkoyksikköjen ko-mentajien ja perusyksikköjen päällikköjen johtamisen puolustusvoimauudistuksen aikana. Tutkielman kvantitatiivinen aineisto kerättiin kyselylomakkeella internetissä Webropol-palvelun kautta syksyllä 2015. Kutsu tutkimukseen lähetettiin Puolustusvoimien joukko-osastojen henkilökunnalle. Kyselyyn vastasi 206 henkilöä, joista 8 oli joukkoyksikön komen-tajia, 21 perusyksikön päällikköjä ja 177 alaisia. Johtamisen arviointiin käytettiin Kouzesin ja Posnerin transformationaalisen johtamisen mallin mukaista LPI-mittaria (Leadership Practices Inventory). Aineiston kuvailuun käytettiin frekvenssejä, keskiarvoja ja -hajontoja. Vastaaja-ryhmien vertailussa käytettiin varianssianalyysiä.
Kyselylomakkeessa muutosjohtamista arvioitiin itsearvioinnein ja alaisten havainnoitsija-arvioinnein. Arviointien mukaan esimiesten päivittäisessä johtamisessa ilmenee useimmin mallin mukaisia johtamistapoja toimintamahdollisuuksien luominen, tien näyttäminen ja roh-kaiseminen. Harvimmin ilmenee johtamistapoja yhteiseen visioon innostaminen ja prosessien kyseenalaistaminen. Esimiesten toiminnassa korostuu vuorovaikutuksellisuus, yksilöllinen kohtaaminen ja esimerkillisyys. Esimiesten itsearviointien ja alaisten havainnoitsija-arviointien välillä on eroja. Esimiehet arvioivat käyttävänsä johtamistapoja useammin kuin mitä alaiset arvioivat heidän käyttävän. Lakkautetuissa joukko-osastoissa käytettiin useammin johtamistapoja toimintamahdollisuuksien antaminen ja rohkaiseminen kuin säilyneissä joukko osastoissa. Alaisista upseerit arvioivat esimiesten johtamisen olevan useimmin transformatio-naalisen johtamisen mukaista ja siviilihenkilöstö harvimmin.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]