A.G. Ingelius
1822-1868
public domain
http://creativecommons.org/publicdomain/mark/1.0/deed.fi
http://creativecommons.org/publicdomain/mark/1.0/deed.fi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024042923612
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024042923612
Kuvaus
A.G. Ingelius
f. 26.10.1822 i Säkylä
d. 2.3.1868 i Nystad
A.G. Ingelius har gått till historien som en färgstark personlighet och Finlands första egentliga musikkritiker, men han var även verksam som lärare, författare och kompositör. Som författare var Ingelius mest aktiv under slutet av 1840-talet och på 1850-talet. Han skrev ofta romantiska noveller och romaner om kärlek, trohet och svek, en typ av berättelser på vilka det fanns en social beställning i samtidens bildade kretsar. Till produktionen hör romanerna Granriskojan (1849), Det gråa slottet (1851), som beskrivits som Finlands första gotiska skräckroman, samt den självbiografiskt färgade tidiga bildningsromanen Heinolablomman (1856).
Se även
https://blf.fi/artikel.php?ref=sok&id=1483
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1483
---
A.G. Ingelius
s. 26.10.1822 Säkylässä
k. 2.3.1868 Uudessakaupungissa
A.G. Ingelius on jäänyt historiaan värikkäänä persoonana ja Suomen ensimmäisenä varsinaisena musiikkikriitikkona, mutta hän toimi myös opettajana, kirjailijana ja säveltäjänä. Kirjailijana Ingelius oli aktiivisimmillaan 1840-luvun lopussa ja 1850-luvulla. Hän kirjoitti usein romanttisia novelleja sekä romaaneja rakkaudesta, uskollisuudesta ja petoksesta, joille oli sosiaalista kysyntää sen ajan sivistyneissä piireissä. Hänen tuotantoonsa kuuluvat romaanit Granriskojan (1849), Suomen ensimmäiseksi goottilaiseksi kauhuromaaniksi kutsuttu Det gråa slottet (1851, suom. Harmaa linna tahi kertomus Ristilän hovista, 1900, 1925 ja 2009), sekä varhainen kehitysromaani Heinolablomman (1856), jolle Ingeliuksen oma elämä on toiminut inspiraationa.
Lisätietoja
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1483
https://blf.fi/artikel.php?ref=sok&id=1483
f. 26.10.1822 i Säkylä
d. 2.3.1868 i Nystad
A.G. Ingelius har gått till historien som en färgstark personlighet och Finlands första egentliga musikkritiker, men han var även verksam som lärare, författare och kompositör. Som författare var Ingelius mest aktiv under slutet av 1840-talet och på 1850-talet. Han skrev ofta romantiska noveller och romaner om kärlek, trohet och svek, en typ av berättelser på vilka det fanns en social beställning i samtidens bildade kretsar. Till produktionen hör romanerna Granriskojan (1849), Det gråa slottet (1851), som beskrivits som Finlands första gotiska skräckroman, samt den självbiografiskt färgade tidiga bildningsromanen Heinolablomman (1856).
Se även
https://blf.fi/artikel.php?ref=sok&id=1483
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1483
---
A.G. Ingelius
s. 26.10.1822 Säkylässä
k. 2.3.1868 Uudessakaupungissa
A.G. Ingelius on jäänyt historiaan värikkäänä persoonana ja Suomen ensimmäisenä varsinaisena musiikkikriitikkona, mutta hän toimi myös opettajana, kirjailijana ja säveltäjänä. Kirjailijana Ingelius oli aktiivisimmillaan 1840-luvun lopussa ja 1850-luvulla. Hän kirjoitti usein romanttisia novelleja sekä romaaneja rakkaudesta, uskollisuudesta ja petoksesta, joille oli sosiaalista kysyntää sen ajan sivistyneissä piireissä. Hänen tuotantoonsa kuuluvat romaanit Granriskojan (1849), Suomen ensimmäiseksi goottilaiseksi kauhuromaaniksi kutsuttu Det gråa slottet (1851, suom. Harmaa linna tahi kertomus Ristilän hovista, 1900, 1925 ja 2009), sekä varhainen kehitysromaani Heinolablomman (1856), jolle Ingeliuksen oma elämä on toiminut inspiraationa.
Lisätietoja
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1483
https://blf.fi/artikel.php?ref=sok&id=1483
Kokoelmat
- Kirjailijat [116]