Uudenmaan ELY-keskuksen alueellinen hirvieläinvaaraselvitys
Väre, Seija; Tuomola, Katja; Parviainen, Siru; Krankka, Maija (2014-01)
Lataukset:
Väre, Seija
Tuomola, Katja
Parviainen, Siru
Krankka, Maija
Uudenmaan ELY-keskus
01 / 2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-257-981-2
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-257-981-2
Tiivistelmä
Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen alueelle tehdyn hirvieläinvaara-alueita koskevan selvityksen tavoitteena on ollut päivittää ja yhtenäistää koko Uudenmaan ELY-alueen (Uusimaa, Kanta- ja Päijät-Häme) hirvieläinvaara-alueiden merkinnät sekä muiden hirvieläinonnettomuuksia estävien toimenpiteiden periaatteet, kuten riista-aitojen rakentaminen, teiden suoja-alueiden raivaukset sekä mahdollisten vihersiltojen rakentaminen.
Menetelminä käytettiin uutta tutkimustietoa hirvieläinkannoista ja hirvieläinonnettomuuksista sekä paikkatietotekniikan analyysimenetelmiä. Työssä selvitettiin, onko hirvieläinonnettomuuskeskittymissä tapahtunut vuosien 2007–2011 aikana muutoksia ja mistä muutokset johtuvat. Tavoitteena oli myös selvittää onnettomuuksien torjuntakeinojen vaikutuksia ja merkitystä vertaamalla toteutuneiden toimenpiteiden vaikutuksia nykytilanteeseen. Selvitysten tulosten perusteella hirvieläimiä-varoitusmerkkien osoittamia alueita täsmennettiin ja varoitusmerkkialueet kohdistettiin todellisiin riskikohteisiin. Työssä on lisäksi on esitetty priorisointi kohdentaen myös muut keskeiset onnettomuuksia ehkäisevät toimenpiteet.
Tässä selvityksessä määritettiin nykyisen Uudenmaan ELY-keskuksen alueelle hirvieläinvaara-alueita yhteensä 439 kilometriä, mikä käsittää noin 5 % Uudenmaan ELY-keskuksen alueen maanteiden kokonaispituudesta. Näillä varoitusalueilla oli tapahtunut vuosina 2007–2011 yhteensä 2 770 hirvieläinonnettomuutta, mikä on 40 % kaikista ELY-keskuksen alueella tapahtuneista 6 928 hirvieläinonnettomuudesta.
Kaurisonnettomuudet ovat nykyisin viisi kertaa yleisempiä kuin hirvionnettomuudet. Selvityksessä määritetyt hirvieläinvaara-alueet keskittyvät pääteille, joilla on vilkas liikenne ja joiden alueilla on tapahtunut toistuvasti hirvieläinonnettomuuksia. Lisäksi erityisesti Länsi-Uudenmaan ja Kanta-Hämeen alueilla tapahtuneet kaurisonnettomuudet ovat lisänneet tarvetta lisätä hirvieläinvaara-alueita.
Uudelleen kohdennettavien hirvieläinvaara-alueiden toteutukset on esitetty selvityksessä priorisoidusti. Kohteiden priorisoinnin perusteena ovat olleet alueen ympäristön osatekijät sekä onnettomuustihentymät, liikenneturvallisuus ja liikenteen ominaisuudet. Kiireellisesti toteutettavia kohteita on 27, seuraavan viiden vuoden kuluessa toteutettavia kohteita on 71 ja myöhemmin toteutettavia (ei kiireellisiä) kohteita on 88. Muina toimenpiteinä hirvieläinonnettomuuksien torjuntaan esitetään riista-aidan rakentamista kuuteen kohteeseen 66 kilometrin matkalle ja pääteiden tienvarsien suoja-alueiden pienpuuston raivauksia näkyvyyden parantamiseksi noin 50 kilometrin matkalla.
Esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemiseen ovat riista-aitojen osalta 0,52 hvjo/v ja teiden suoja-alueiden puuston näkemäraivausten osalta 0,153 hvjo/v. Syftet med utredningen av områden med fara för älg i Nylands närings-, trafik-, och miljöcentrals område var att uppdatera och förenhetliga hela Nylands ELY-områdes (Nyland, Egentliga Tavastland och Päijänne-Tavastland) utmärkning av områden med fara för hjortdjur samt principerna för preventiva åtgärder för att förhindra övriga hjortdjursolyckor, såsom byggande av viltstängsel, röjning av vägars skyddsområden samt byggande av möjliga viltbroar.
Som metod användes ny forskningsdata om hjortdjursstammarna och hjortdjursolyckorna samt platsdatateknikens analysmetoder. I arbetet utreddes ifall det skett några förändringar i hjortdjursolyckorna under åren 2007–2011 och vad förändringarna beror på. Syftet var också att utreda de förebyggande åtgärdernas effekter och betydelse genom att jämföra de förverkligade åtgärdernas inverkan på nuläget. På basen av utredningens resultat preciserades de områden som hjortdjursvarningsmärkena anvisar och varningsmärkesområdena riktades till de verkliga riskobjekten. I arbetet har man dessutom föreslagit prioritering som också beaktar andra centrala olycksförebyggande åtgärder.
I denna utredning definieras sammanlagt 439 kilometer som område med hjortdjursfara i Nylands ELY-centrals nuvarande område, vilket utgör ca 5 % av den totala sträckan landsväg i Nylands ELY-centrals område. I dessa varningsområden hade det under åren 2007–2011 inträffat sammanlagt 2 770 hjortdjursolyckor, vilket motsvarar 40 % av alla de 6928 hjortdjursolyckor som inträffade i ELY-centralens område.
Hjortolyckorna är nuförtiden fem gånger vanligare än älgolyckorna. De områden med hjortdjursfara som definieras i utredningen koncentreras till huvudvägar där trafiken är livlig och där det inträffat hjortdjursolyckor upprepade gånger. Dessutom har speciellt de hjortolyckor som inträffat i Västra Nyland och Egentliga Tavastland ökat behovet av att utöka antalet områden med hjortdjursfara.
I utredningen föreslås prioritering av förverkligandet av objekten som kräver nyinriktning av områdena med hjortdjursfara. Grunderna för prioriteringen av objekten har varit faktorer i objektets omgivning (t.ex. olycksförtätningar, trafiksäkerheten och trafikens egenskaper). 27 objekt är brådskande, 71 av objekten bör förverkligas inom fem år och 88 av objekten kan förverkligas senare (icke brådskande). Andra åtgärder som föreslås för att förebygga hjortdjursolyckor är byggande av viltstängsel vid sex objekt på en sammanlagt 66 kilometer lång sträcka samt förbättring av sikten genom röjning av skyddsområdenas sly längs cirka 50 kilometer av huvudvägarna.
De föreslagna åtgärdernas effekt på minskandet av olyckor som orsakar personskador är för viltstängslens del 0,52 olyckor/år och för vägarnas skyddsområdens röjnings del 0,153 olyckor/år.
Menetelminä käytettiin uutta tutkimustietoa hirvieläinkannoista ja hirvieläinonnettomuuksista sekä paikkatietotekniikan analyysimenetelmiä. Työssä selvitettiin, onko hirvieläinonnettomuuskeskittymissä tapahtunut vuosien 2007–2011 aikana muutoksia ja mistä muutokset johtuvat. Tavoitteena oli myös selvittää onnettomuuksien torjuntakeinojen vaikutuksia ja merkitystä vertaamalla toteutuneiden toimenpiteiden vaikutuksia nykytilanteeseen. Selvitysten tulosten perusteella hirvieläimiä-varoitusmerkkien osoittamia alueita täsmennettiin ja varoitusmerkkialueet kohdistettiin todellisiin riskikohteisiin. Työssä on lisäksi on esitetty priorisointi kohdentaen myös muut keskeiset onnettomuuksia ehkäisevät toimenpiteet.
Tässä selvityksessä määritettiin nykyisen Uudenmaan ELY-keskuksen alueelle hirvieläinvaara-alueita yhteensä 439 kilometriä, mikä käsittää noin 5 % Uudenmaan ELY-keskuksen alueen maanteiden kokonaispituudesta. Näillä varoitusalueilla oli tapahtunut vuosina 2007–2011 yhteensä 2 770 hirvieläinonnettomuutta, mikä on 40 % kaikista ELY-keskuksen alueella tapahtuneista 6 928 hirvieläinonnettomuudesta.
Kaurisonnettomuudet ovat nykyisin viisi kertaa yleisempiä kuin hirvionnettomuudet. Selvityksessä määritetyt hirvieläinvaara-alueet keskittyvät pääteille, joilla on vilkas liikenne ja joiden alueilla on tapahtunut toistuvasti hirvieläinonnettomuuksia. Lisäksi erityisesti Länsi-Uudenmaan ja Kanta-Hämeen alueilla tapahtuneet kaurisonnettomuudet ovat lisänneet tarvetta lisätä hirvieläinvaara-alueita.
Uudelleen kohdennettavien hirvieläinvaara-alueiden toteutukset on esitetty selvityksessä priorisoidusti. Kohteiden priorisoinnin perusteena ovat olleet alueen ympäristön osatekijät sekä onnettomuustihentymät, liikenneturvallisuus ja liikenteen ominaisuudet. Kiireellisesti toteutettavia kohteita on 27, seuraavan viiden vuoden kuluessa toteutettavia kohteita on 71 ja myöhemmin toteutettavia (ei kiireellisiä) kohteita on 88. Muina toimenpiteinä hirvieläinonnettomuuksien torjuntaan esitetään riista-aidan rakentamista kuuteen kohteeseen 66 kilometrin matkalle ja pääteiden tienvarsien suoja-alueiden pienpuuston raivauksia näkyvyyden parantamiseksi noin 50 kilometrin matkalla.
Esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemiseen ovat riista-aitojen osalta 0,52 hvjo/v ja teiden suoja-alueiden puuston näkemäraivausten osalta 0,153 hvjo/v.
Som metod användes ny forskningsdata om hjortdjursstammarna och hjortdjursolyckorna samt platsdatateknikens analysmetoder. I arbetet utreddes ifall det skett några förändringar i hjortdjursolyckorna under åren 2007–2011 och vad förändringarna beror på. Syftet var också att utreda de förebyggande åtgärdernas effekter och betydelse genom att jämföra de förverkligade åtgärdernas inverkan på nuläget. På basen av utredningens resultat preciserades de områden som hjortdjursvarningsmärkena anvisar och varningsmärkesområdena riktades till de verkliga riskobjekten. I arbetet har man dessutom föreslagit prioritering som också beaktar andra centrala olycksförebyggande åtgärder.
I denna utredning definieras sammanlagt 439 kilometer som område med hjortdjursfara i Nylands ELY-centrals nuvarande område, vilket utgör ca 5 % av den totala sträckan landsväg i Nylands ELY-centrals område. I dessa varningsområden hade det under åren 2007–2011 inträffat sammanlagt 2 770 hjortdjursolyckor, vilket motsvarar 40 % av alla de 6928 hjortdjursolyckor som inträffade i ELY-centralens område.
Hjortolyckorna är nuförtiden fem gånger vanligare än älgolyckorna. De områden med hjortdjursfara som definieras i utredningen koncentreras till huvudvägar där trafiken är livlig och där det inträffat hjortdjursolyckor upprepade gånger. Dessutom har speciellt de hjortolyckor som inträffat i Västra Nyland och Egentliga Tavastland ökat behovet av att utöka antalet områden med hjortdjursfara.
I utredningen föreslås prioritering av förverkligandet av objekten som kräver nyinriktning av områdena med hjortdjursfara. Grunderna för prioriteringen av objekten har varit faktorer i objektets omgivning (t.ex. olycksförtätningar, trafiksäkerheten och trafikens egenskaper). 27 objekt är brådskande, 71 av objekten bör förverkligas inom fem år och 88 av objekten kan förverkligas senare (icke brådskande). Andra åtgärder som föreslås för att förebygga hjortdjursolyckor är byggande av viltstängsel vid sex objekt på en sammanlagt 66 kilometer lång sträcka samt förbättring av sikten genom röjning av skyddsområdenas sly längs cirka 50 kilometer av huvudvägarna.
De föreslagna åtgärdernas effekt på minskandet av olyckor som orsakar personskador är för viltstängslens del 0,52 olyckor/år och för vägarnas skyddsområdens röjnings del 0,153 olyckor/år.
Kokoelmat
- Raportteja [1104]