Ensivastetoiminta Pohjois-Karjalan rajavartiostossa : toiminnan käytäntöön saattaminen onnistuneen muutoksen näkökulmasta
Suomalainen, Antti (2013-03)
Suomalainen, Antti
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Johtaminen
Sotatieteiden kandidaattiopiskelijan tutkielma
Kadettikurssi 97
Maanpuolustuskorkeakoulu
03 / 2013
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201310236839
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201310236839
Tiivistelmä
Vuonna 2008 julkaistu Sisäisen turvallisuuden ohjelma otti kantaa harvaan asuttujen alueiden
turvallisuuspalveluihin. Harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta pyrittiin parantamaan turvallisuusviranomaisten
välisen yhteistyön monipuolistamisella. Vuonna 2009–2010 Lapin ja
Pohjois-Karjalan maakuntien alueilla käynnissä ollut HARVA-hanke toimi kokeiluhankkeena
usealle turvallisuutta tuottavalle yhteystyömuodolle. Ensivastetoiminta oli yksi hankeen
aikana kokeilussa olleista uusista toimintamalleista. HARVA-hankkeen myötä rajavartiolaitoksen
partiot tulivat mukaan ensivastetoimintaan. Tämän Tutkimuksen tavoitteena on
selvittää, kuinka Pohjois-Karjalan rajavartiosto on onnistunut ensivastetoiminnan käytäntöön
saattamisessa. Tutkimuksen tutkimusongelmaa tarkastellaan muutosteoreettisesta näkökulmasta.
Tutkimuksen aineistoa on koottu sisäistä turvallisuutta ohjaavista asiakirjoista ja lainsäädännöstä.
Muutosteoriaa käsittelevää aineisto haettiin taloustieteellisestä kirjallisuudesta. Käytännön
havainnot saatiin tilastoja ja haastattelua hyödyntämällä. Aineistoa tarkasteltiin deduktiivista
sisällönanalyysiä käyttäen, joka tekee tutkimuksesta luonteeltaan kvalitatiivisen
eli laadullisen tutkimuksen.
Tutkimuksesta saaduilla tuloksilla kyettiin vastaamaan siihen, kuinka Pohjois-Karjalan rajavartiolaitos
on onnistunut ensivastetoiminnan käytäntöön saattamisessa. Saatujen tulosten perusteella
voitiin ensivastetoiminnan käynnistämää muutosprossia pitää onnistuneena. Muutosprosessia
johtaneiden esimiesten päätökset edesauttoivat muutoksen etenemistä. Ensivastetoimintaan
vaadittavien resurssien hankkimisen jälkeen aloitettiin toiminnan jalkauttaminen
käytäntöön. Henkilöstön myönteinen suhtautuminen muutokseen ja aktiivinen osallistuminen
kehitykseen tukivat muutoksen etenemistä. Toiminnan kehittämiseen osallistuttiin lähes kaikilla
organisaation tasoilla. Tutkimus selvitti myös mistä ensivastetoiminnassa on kyse ja
miten rajavartioston valmiuspartio toimii ensivastetilanteissa. Kokonaisuutena tutkimuksessa
onnistuttiin kuvaamaan se millaisen prosessin ensivastetoiminnan kaltaisen yhteistyön käyttöönotto
organisaatiolta vaatii.
Johtopäätelmissä tutkimus tuo esiin näkemyksen muutoksen kokonaisuudesta. Vaikka muutos
onnistui tutkimuksenteoreettisesta näkökulmasta katsottuna, oli sen toteutuksessa
havaittavissa jäykkiä ja hitaasti edenneitä vaiheita. Aktiivisuus toiminnan eteenpäin saattamiseksi
vaihteli prosessin eri vaiheissa. Saatujen tulosten perusteella on ensivastetoiminnan jatkaminen
ja kehittäminen tarpeellista tulevaisuudessakin. Kokonaisuutena tutkimus luo yhden
näkökulman lisää viranomaisyhteistyötä koskevaan tutkimukseen.
turvallisuuspalveluihin. Harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta pyrittiin parantamaan turvallisuusviranomaisten
välisen yhteistyön monipuolistamisella. Vuonna 2009–2010 Lapin ja
Pohjois-Karjalan maakuntien alueilla käynnissä ollut HARVA-hanke toimi kokeiluhankkeena
usealle turvallisuutta tuottavalle yhteystyömuodolle. Ensivastetoiminta oli yksi hankeen
aikana kokeilussa olleista uusista toimintamalleista. HARVA-hankkeen myötä rajavartiolaitoksen
partiot tulivat mukaan ensivastetoimintaan. Tämän Tutkimuksen tavoitteena on
selvittää, kuinka Pohjois-Karjalan rajavartiosto on onnistunut ensivastetoiminnan käytäntöön
saattamisessa. Tutkimuksen tutkimusongelmaa tarkastellaan muutosteoreettisesta näkökulmasta.
Tutkimuksen aineistoa on koottu sisäistä turvallisuutta ohjaavista asiakirjoista ja lainsäädännöstä.
Muutosteoriaa käsittelevää aineisto haettiin taloustieteellisestä kirjallisuudesta. Käytännön
havainnot saatiin tilastoja ja haastattelua hyödyntämällä. Aineistoa tarkasteltiin deduktiivista
sisällönanalyysiä käyttäen, joka tekee tutkimuksesta luonteeltaan kvalitatiivisen
eli laadullisen tutkimuksen.
Tutkimuksesta saaduilla tuloksilla kyettiin vastaamaan siihen, kuinka Pohjois-Karjalan rajavartiolaitos
on onnistunut ensivastetoiminnan käytäntöön saattamisessa. Saatujen tulosten perusteella
voitiin ensivastetoiminnan käynnistämää muutosprossia pitää onnistuneena. Muutosprosessia
johtaneiden esimiesten päätökset edesauttoivat muutoksen etenemistä. Ensivastetoimintaan
vaadittavien resurssien hankkimisen jälkeen aloitettiin toiminnan jalkauttaminen
käytäntöön. Henkilöstön myönteinen suhtautuminen muutokseen ja aktiivinen osallistuminen
kehitykseen tukivat muutoksen etenemistä. Toiminnan kehittämiseen osallistuttiin lähes kaikilla
organisaation tasoilla. Tutkimus selvitti myös mistä ensivastetoiminnassa on kyse ja
miten rajavartioston valmiuspartio toimii ensivastetilanteissa. Kokonaisuutena tutkimuksessa
onnistuttiin kuvaamaan se millaisen prosessin ensivastetoiminnan kaltaisen yhteistyön käyttöönotto
organisaatiolta vaatii.
Johtopäätelmissä tutkimus tuo esiin näkemyksen muutoksen kokonaisuudesta. Vaikka muutos
onnistui tutkimuksenteoreettisesta näkökulmasta katsottuna, oli sen toteutuksessa
havaittavissa jäykkiä ja hitaasti edenneitä vaiheita. Aktiivisuus toiminnan eteenpäin saattamiseksi
vaihteli prosessin eri vaiheissa. Saatujen tulosten perusteella on ensivastetoiminnan jatkaminen
ja kehittäminen tarpeellista tulevaisuudessakin. Kokonaisuutena tutkimus luo yhden
näkökulman lisää viranomaisyhteistyötä koskevaan tutkimukseen.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]