Rajaliikenteen ohjausjärjestelmän esiselvitys

Abstract

Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla on ajoittain pitkiä raskaiden ajoneuvojen jonoja ja tulevien hankkeiden myötä rajan ja sen lähialueiden on ennustettu ruuhkautuvan entistä enemmän. Suomen ja Venäjän rajalle on mietitty erilaisia keinoja vähentää tavaraliikenteestä aiheutuvia haittoja rajaseudun kunnille ja liikenneverkolle. Viron ja Venäjän rajalla otettiin vuonna 2011 käyttöön rajaliikenteen ohjausjärjestelmä, jonka johdosta jonot Viron ja Venäjän välisellä rajalla ovat hävinneet lähes kokonaan.

Tässä esiselvityksessä arvioidaan rajaliikenteen ohjausjärjestelmän toteutusmahdollisuuksia ja toteutuksen edellytyksiä Liikenneviraston ja ELY:n toimenpiteiden sekä lainsäädännön osalta Suomessa. Ohjausjärjestelmän avulla voidaan kontrolloida rajalle syntyviä jonoja ja ohjata rajanylittäjiä saapumaan rajalle silloin, kun raja-asemalla on vapaita resursseja.

Esiselvityksessä on koottu vastaavien selvitysten ja hankkeiden tulokset yhteen sekä tarkasteltu Virossa käytössä olevaa rajaliikenteen ohjausjärjestelmää ja arvioitu ennakkovarausjärjestelmän soveltuvuutta Suomen ja Venäjän rajalle. Lisäksi työssä arvioidaan rajaliikenteen ohjausjärjestelmän toteutusmahdollisuuksia Kaakkois-Suomen rajalla ja kootaan toteutuksen edellyttämiä toimia sekä arvioida järjestelmän vaikutuksia yleisellä tasolla. Työssä tehdyt arviot ja päätelmät pohjautuvat asiantuntijahaastatteluihin.

Järjestelmän suurimmat vaikutukset kohdistuisivat rajaseudulle, tavaraliikenteelle sekä tulevien investointien määrään. Jos järjestelmä toimii odotetunlaisesti, poistaa se rajanylityspaikkojen ajoneuvojonot teiden varsilta ja parantaa muun muassa rajaseutujen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta. Vaikka järjestelmä vaikuttaa myös rekkaparkkien investointitarpeeseen, se ei poista raskaan liikenteen pysäköintipaikkatarvetta. Kaikkien pysäköintialueiden ei kuitenkaan tarvitsisi sijaita rajan välittömässä läheisyydessä.

Esiselvityksen pohjalta nousi esiin useita haasteita ja kysymyksiä, jotka tulee selvittää ennen järjestelmän toteuttamista. Suomen toimintaympäristö eroaa jossain määrin Viron toimintaympäristöstä, joten esiselvityksen pohjalta havaittiin, että hankkeesta on erittäin suositeltavaa toteuttaa pilotti vastaamaan Suomen rajaliikenteen tarpeita ennen varsinaista päätöstä järjestelmän hankkimisesta. Ennen pilottia tulee laatia hankesuunnitelma pilotin toteuttamista varten sekä aloittaa pilottiin liittyvät jatkoselvitykset.

Vid gränsövergångarna i sydöstra Finland bildas tidvis långa köer av tunga fordon och i takt med att fler projekt förverkligas förutspås ännu mer rusning vid gränsen och i närområdena. Man har övervägt olika lösningar för att minska den olägenhet som godstrafiken vid Finlands och Rysslands gräns orsakar i kommunerna och trafiknätet i gränstrakterna. Vid gränsen mellan Ryssland och Estland tog man år 2011 i bruk ett regleringssystem för gränstrafiken, vilket lett till att köerna vid Estland-Ryssland-gränsen nästan helt har försvunnit.

I denna förutredning utreds möjligheterna att förverkliga ett regleringssystem för gränstrafiken samt vilka krav förverkligandet ställer på Trafikverkets och ELY:s åtgärder samt lagstiftningen i Finland. Med hjälp av regleringssystemet kan man kontrollera köbildningen vid gränsen och ge de som ska korsa gränsen anvisningar om att anlända till gränsen då när det finns lediga resurser vid gränsstationen.

I förutredningen har man sammanställt resultat från liknande utredningar och projekt samt studerat gränstrafikregleringssystemet som används i Estland och bedömt förhandsreservationssystemets lämplighet för Finlands och Rysslands gräns. Dessutom utreds i arbetet möjligheterna att förverkliga gränstrafikregleringssystemet vid gränsen i sydöstra Finland. Man har också sammanställt de åtgärder som ett genomförande förutsätter samt bedömt systemets konsekvenser på en allmän nivå. De bedömningar och slutsatser som gjorts baserar sig på intervjuer med experter.

Störst konsekvenser får systemet för gränstrakterna, godstrafiken samt för mängden kommande investeringar. Om systemet fungerar som väntat försvinner fordonsköerna från gränsövergångarnas vägar och förbättrar bland annat smidigheten och trafiksäkerheten i gränstrakterna. Fastän systemet påverkar investeringsbehovet för långtradarparkeringar eliminerar det inte behovet av parkeringsplatser för långtradare. Alla parkeringsområden skulle ändå inte behöva placeras precis invid gränsen

Förutredningen lyfte fram flera utmaningar och spörsmål som bör utredas innan systemet förverkligas. Verksamhetsmiljön i Finland skiljer sig i viss mån från den i Estland. Därför kom man på basen av förutredningen fram till att det är ytterst rekommendabelt att genomföra en pilot om projektet så att behoven motsvarar de finska gränstrakternas, innan man fattar beslut om anförskaffning av ett system. Innan piloten bör man utarbeta en projektplan om projektets genomförande samt påbörja nödvändiga fortsatta utredningar om piloten.