Kokemäenjoki-LIFE : Sosioekonominen selvitys vuonna 2012

Abstract

LIFE Luonto-tukea maksetaan hankkeille, joilla ennallistetaan ja suojellaan uhanalaisia luontotyyppejä ja suojellaan kasvi- ja eläinlajeja Euroopan unionin alueella. LIFE Luonto -ohjelman tavoite on edistää lintudirektiivin ja luontodirektiivin täytäntöönpanoa. Siinä keskitytään koko EU:n kattavan Natura 2000 -verkoston alueella esiintyviin luontotyyppeihin ja lajeihin. EU:n LIFE Luonto rahaston puoliksi rahoittama Kokemäenjoki-LIFE on Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vetämä Kokemäenjoen varressa sijaitsevien arvokkaiden luontokohteiden kunnostus- ja hoitohanke. Hankealueina ovat Satakunnassa sijaitsevat Pirilänkoski, Vanhakoski, Puurijärvi-Isosuo, Preiviikinlahti ja Kokemäenjoen suisto. Hanke keskittyy näiden Natura 2000 –verkostoon kuuluvien alueiden kunnostamiseen, hoitoon ja suojelun suunnitteluun vuosina 2006-2012. Tarkoituksena on edistää alueiden luontoarvojen säilymistä ja parantaa niiden virkistyskäyttömahdollisuuksia. Tässä julkaisussa vertaillaan alueella asuvien ja toimivien henkilöiden vuoden 2007 odotuksia siihen, miten nämä odotukset ovat viiden vuoden aikana toteutuneet. Ensimmäisellä kerralla kyselyyn vastasi 119 henkilöä ja toisella 84 henkilöä. Kysymykset oli suunniteltu ensimmäisellä kerralla siten, että ne voitiin nyt toistaa lähes sellaisinaan. Kysely lähetettiin toisella kerralla samojen intressi- ja harrastusryhmien edustajille kuin vuonna 2007. Vain muutama vastaaja ilmoitti vuoden 2012 kyselyssä hyötyvänsä taloudellisesti jostain Kokemäenjoki-LIFE hankealueesta tai muusta Kokemäenjoen alueella sijaitsevasta suojelualueesta. Vastaajien suosituimmat harrastukset kaikilla alueilla olivat jo aikaisemmassa tutkimuksessa luonnon tarkkailu ja siellä oleilu sekä vesillä ja luonnossa liikkuminen. Suosituimmat harrastukset vuonna 2012 olivat samat kuin vuonna 2007 ja ne voidaan käytännössä jakaa kahteen suurempaan ryhmään, virkistäytyjiin ja hyödyntäjiin. Verrattuna vuoden 2007 kyselyyn on hyödyntäjien prosenttiosuus hieman kasvanut (27 % vuonna 2007 vs. 37% nykyisin). Virkistäytyjät näkivät selvästi hankkeiden parantaneen heidän henkilökohtaisia harrastusmahdollisuuksiakun taas hyödyntäjät olivat sitä mieltä, että hankkeilla oli harrastusmahdollisuuksia rajoittava vaikutus. Hankepaikkakuntien talouteen ja työllisyyteen hankkeella ei juurikaan katsottu olevan sellaista suoraa vaikutusta, joka olisi ollut helposti todennettavissa. Yleisesti ottaen vastaajat kuitenkin olivat sitä mieltä, että hankkeella oli hankepaikkakunnilla hieman enemmänmyönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, ettei hankkeella ollut juurikaan vaikutusta hankepaikkakuntien yhteishenkeen ja yhteistyöhön. Vastaajien asenteet luonnonsuojelua kohtaan olivat pääsääntöisesti myönteisiä, eikä muutoksia vuoden 2007 näkemyksiin ole juurikaan havaittavissa. Vastauksissa kuvastuu selvästi tiedon ja tiedottamisen tarve, vain vajaa viidesosa vastanneista oli tyytyväinen nykyiseen. Tutkimuksia ei enää katsottu tarpeelliseksi lisätä. Intressiryhmien ja ylemmän tason toimijoiden haastatteluissa korostuu luontoalueiden virkistyskäyttö. Natura-alueet koetaan ensisijaisesti paikallisten virkistäytymisalueina, ei niinkään taloudellista hyötyä tuottavina matkailukohteina. Natura-prosessi on ollut pitkä eikä suojelun syitä ole maanomistajien mukaan selitetty perusteellisesti. Myös ympäristöviranomaisten tapaan olla yhteydessä maanomistajiin kaivataan parannusta. Henkilökohtaista yhteydenottoa ja kontaktia arvostetaan ja pidetään kirjettä parempanalähestymistapana. Kaikkien kunnanjohtajien mukaan yksi tärkeä syy lähteä mukaan Kokemäenjoki-LIFE -hankkeeseen on se, että kuntien varat yksinään eivät riitä suurien hankkeiden toteuttamiseen.

LIFE Natur-stöd kan beviljas projekt med syfte att rekonstruera och skydda hotade naturtyper och att skydda växt- och djurarter inom EU. Programmet LIFE Natur har som syfte att främja genomförandet av fågeldirektivet och naturdirektivet. I fokus för programmet står naturtyper och arter som förekommer på Natura 2000-nätverkets område, som omfattar hela EU. Kumo älv-LIFE, som är till hälften finansierat av EU:s LIFE Naturfond, är ett upprustnings- och underhållsprojekt för de värdefulla naturobjekt utmed Kumo älv, som leds av ELY-centralen i Egentliga Finland. Projektet omfattar Pirilänkoski i Satakunda, Vanhakoski, Puurijärvi-Isosuo, Bredviksfjärden och Kumo älvs delta. Projektet har som fokus att restaurera, vårda och skydda dessa områden, som omfattas av Natura 2000-nätverket, under åren 2006-2012. Avsikten är att främja bevarandet av värdefull natur på områdena och förbättra deras användning för rekreationsbruk. I denna publikation jämförs förväntningarna år 2007 hos personer bosatta och verksamma på området med hur dessa förväntningar har uppfyllts under fem år. Första gången besvarade 119 personer enkäten, andra gången 84 personer. Första gången var frågorna formulerade på ett sådant sätt, att de nu kunde upprepas nästan oförändrade. Enkäten skickades andra gången till representanter för samma intresse- och fritidsföreningar som år 2007. Endast ett fåtal personer uppgav år 2012 i enkäten att de drar nytta ekonomiskt av något av skyddsområdena inom projektet Kumo älv-LIFE eller något annat skyddsområde på området kring Kumo älv. De populäraste fritidsintressena hos personerna som besvarade enkäten var liksom redan i den tidigare undersökningen att observera och röra sig i naturen, samt att röra sig på vatten. De populäraste fritidsintressena år 2012 var samma som år 2007, och de kan i praktiken indelas i två större grupper, de som använder naturen för rekreationsbruk och de som drar nytta av naturen. Jämfört med enkäten år 2007 hade andelen personer som drar nytta av naturen ökat något (27 % år 2007 jämfört med 37 % år 2012). Personerna som använder naturen för rekreationsbruk ansåg tydligt att projektet hade förbättrat deras egna möjligheter att utöva sina intressen, emedan personerna som drog nytta av naturen ansåg att projektet hade en begränsande inverkan på utövningsmöjligheterna. Man har inte ansett att projektet haft någon direkt inverkan på ekonomin och sysselsättningen i orterna som omfattades av projektet, som man enkelt skulle kunna konstatera. Allmänt taget ansåg personerna som besvarade enkäten ändå att projektet hade något mer positiv än negativ effekt på orterna som omfattades av projektet. Över hälften av personerna som besvarade enkäten ansåg att projektet inte hade haft någon egentlig inverkan på sammanhållningen och samarbetet på orterna som omfattades av projektet. Attityderna gentemot naturskydd var överlag positiva hos personerna som besvarade enkäten, och man kunde inte se några väsentliga skillnader jämfört med de attityder som framkom år 2007. Svaren gav tydligt vid handen att det finns behov av mer information, enbart en knapp femtedel av de som besvarade enkäten var nöjda med det rådande läget. Man ansåg det inte vara nödvändigt med ytterligare undersökningar. I intervjuerna med intressegrupper och aktörer på högre nivå framhävs rekreationsbruket av naturområdena. Natura-områdena upplevs i första hands som rekreationsområden för lokal invånare, och inte som resmål som inbringar ekonomiska fördelar. Natura-processen har varit lång och skälen till naturskyddet har inte förklarats ordentligt enligt markägarna. Man önskade även förbättringar i miljömyndigheternas sätt att vara i kontakt med markägarna. Att personligen ta kontakt och hålla kontakt uppskattas och anses vara ett bättre sätt än att närma sig per brev. Alla kommundirektörer ansåg att en viktig anledning att delta i projektet Kumo älv-LIFE var att kommunernas tillgångar inte i sig själv är tillräckliga för att förverkliga större projekt.