Musiikkialan ennakointi- ja osaamistarveselvitys

Abstract

Tämän selvitystyön tavoitteena oli selvittää ja ennakoida, miltä musiikkialan tulevaisuus näyttää ja minkälaista osaamista alalla tarvitaan. Selvitys- ja ennakointityö perustuu tilastoihin, aikaisempiin tutkimuksiin, asiantuntijahaastatteluihin ja työpajoihin. Selvitystyön tilaaja on Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Musiikkiala määritellään selvityksessä laajasti. Siihen sisällytetään koko arvoverkosto, joka toimii musiikin ympärillä, sisältäen myös muut toimialat, jotka hyödyntävät välillisesti musiikkia. Musiikkialaa tarkastellaan elinkeinopoliittisesta ja yrittäjyyden näkökulmasta, eli tarkastelun kohteena on musiikin kautta syntyvä liiketoiminta ja se, miten sen edellytyksiä voidaan tukea.

Tutkimuksen kiteytyksenä voidaan todeta, että musiikkialan tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia. Äänitemyynnin tavat ja jakelukanavat ovat monipuolistuneet ja fyysisten äänitteiden myynnin laskun vastapainona live-musiikki sekä lisensointitoiminta ovat kasvaneet voimakkaasti. Meneillään oleva murroskausi rikastuttaa musiikin tarjontaa, käyttöä sekä liiketoimintamalleja, samalla kun fyysisestä äänitteestä irtautuminen avaa mahdollisuuden kehittää uusia vaihtoehtoisia ja toisaalta täydentäviä käyttötapoja perinteisten äänitteiden rinnalle. Musiikkialan ja sen osaamistarpeiden muutoksen keskiössä on ajattelutavan, ansaintalogiikan ja toimijoiden kulttuurin muuttuminen tuotantokeskeisestä ajattelusta kohti palveluliiketoimintaa. Asiakassuhdeajattelu on noussut keskeiseksi samalla kun musiikin arvon käsite muuttuu ja äänitteen omistamisen sijaan arvoa luo enenevässä määrin yhteys artistiin sekä puhuttelevat, aidot tarinat sekä ilmiöt musiikin yhteydessä. Musiikkialan yleinen painopiste on siirtymässä tarjonnasta, eli äänitteiden tekemisestä kysynnän luomiseen eli kiinnostuksen herättämiseen ja musiikkikokemuksen rikastuttamiseen. Muutos tuotantokeskeisestä ajattelusta palvelu – ja asiakaskeskeiseen ajatteluun kyseenalaistaa vallitsevan toiminnan logiikan sekä olemassa olevat rakenteet. Muutoksen taustalla on myös jatkuvasti kehittyvä teknologia, joka digitalisoitumisen myötä on antanut ennen kokemattoman vallan musiikin kuuntelijoille sekä monipuolistanut musiikin tekemisen, kokemisen ja hyödyntämisen mahdollisuuksia, avaten samalla tilaisuuksia uusille yrittäjille.

Målet med denna utredning var att reda ut och prognostisera hur musikbranschens framtid ser ut och vilka kompetensbehov det finns inom branschen. Utredningen och prognostiseringen är baserad på statistik, tidigare forskning, intervjuer med sakkunniga och workshopar. I utredningen har man en bred definition av musikbranschen. Definitionen omfattar hela det värdenätverk som omger musiken, vilket innebär även andra branscher, som indirekt har nytta av musiken. Musikbranschen granskas näringslivspolitiskt och utgående från företagande. Detta innebär att man inom utredningen ser på den affärsverksamhet som uppstår genom musiken och hur förutsättningarna för denna kan stödas.

Som sammanfattning av utredningen kan man konstatera att musikbranschens framtid är full av möjligheter. Sätten att sälja och distribuera ljudinspelningar har blivit mångsidigare och som motvikt till den minskade försäljningen av fysiska ljudinspelningar har livemusiken och licensverksamheten ökat kraftigt. Det pågående brytningsskedet berikar musikens utbud, användning och verksamhetsmodeller, samtidigt som det att man lösgör sig från fysiska ljudinspelningar öppnar möjligheter att utveckla nya alternativa och å andra sidan också kompletterande användningssätt vid sidan av traditionella ljudinspelningar. Det centrala inom musikbranschen och förändringarna i kompetensbehovet är att ändra tankegångarna, intjäningslogiken och aktörernas kultur så att man i allt mindre utsträckning ser på musikbranschen som produktionsorienterad och allt mer ser den som en tjänsteverksamhet. Kundrelationerna har blivit det centrala samtidigt som hur man definierar musikens värde ändrar från att ha utgått från ägandet av en ljudinspelning till att i allt större utsträckning skapas av kontakten till artisten samt av tilltalande, äkta historier och företeelser som anknyter till musiken. Övergången från ett produktorienterat tankesätt till ett tankesätt som är service- och kundorienterat ifrågasätter den rådande verksamhetslogiken samt de nuvarande strukturerna. Bakom förändringarna ligger också teknologin, som ständigt utvecklas och som i och med digitaliseringen ger musikens lyssnare en makt som de inte tidigare har upplevt och som gjort möjligheterna att producera, uppleva och använda musiken mångsidigare. Samtidigt har digitaliseringen också öppnat dörrarna för nya företagare.