Exploring the role and transformative potential of human rights in development practice and food security : case study from Malawi

Avhandlingen är en analys av den roll som mänskliga rättigheter spelar i utvecklingssamarbete i allmänhet och tre matsäkerhetsprojekt i Malawi i synnerhet. Författaren undersöker huruvida mänskliga rättigheter kan bidra till samhälleliga förändringsprocesser. Undersökningen har en diskursiv syn på mänskliga rättigheter; rättigheter ses som sociala konstruktioner skapade av människor, konstruktioner som förändras i takt med att aktörerna ger dem ny mening.

Människorättsbaserade utvecklingsstrategier riktar uppmärksamheten mot olika aktörers skyldigheter samt vikten av att mänskliga rättigheter inte kränks genom utvecklingspolitiska beslut. En analys som utgår från mänskliga rättigheter kan leda till att nya frågor lyfts fram: vem har skyldigheter, vem har rättigheter, och varför förverkligas inte dessa? Fokus flyttas till hur politiska, ekonomiska och juridiska strukturer kan förändras så att de främjar mänskliga rättigheter.

Författaren använder empiriskt material från Malawi för att visa vilken roll mänskliga rättigheter och så kallade människorättsprinciper spelar inom tre projekt: (1) ett mathjälpsprojekt; (2) ett rättighetsbaserat projekt med fokus på att stärka strategier för livsuppehälle; (3) ett juridiskt projekt inom ramen för vilket man skapat ett lagförslag om rätten till föda. Analysen visar att det rättighetsbaserade projektet strävade efter den mest djupgående samhälleliga förändringen. Människorättsprinciperna ansvarighet och deltagande handlade inte endast om verksamheten inom projektet utan man strävade även efter att stärka dessa principer mellan medborgare och myndigheter. Rättigheter, som ett sätt att tala, tänka och handla, inte som abstrakta juridiska normer, påverkade de lokala aktörernas sätt att kräva bl.a. tjänster av lokala myndigheter. Teoretiskt kan man säga att det rättighetsbaserade projektet representerar ett aktörsperspektiv på mänskliga rättigheter där aktörernas egna uppfattningar om vad de är berättigade till samt krav på myndigheters ansvar formade vilken mening rättigheterna kom att få.
Väitöskirja on analyysi ihmisoikeuksien roolista kehitysyhteistyössä yleisellä tasolla ja erityisesti kolmessa ruokaturvaprojektissa Malawissa. Tutkimuksessa tarkastellaan, voivatko ihmisoikeudet myötävaikuttaa yhteiskunnallisiin muutosprosesseihin. Tutkimuksessa ihmisoikeudet määritellään diskursiivisesti; oikeudet ymmärretään konstruktioina, jotka muuttuvat sen mukaan, miten toimijat antavat niille uusia merkityksiä.

Ihmisoikeusperustaiset kehitysstrategiat huomioivat eri toimijoiden velvollisuudet ja pyrkivät tilaan, jossa kehityspoliittiset päätökset eivät loukkaa ihmisoikeuksia. Ihmisoikeuksista lähtevä analyysi voi johtaa siihen, että kehitysyhteistyössä nostetaan esiin uusia kysymyksiä: kenellä on velvollisuuksia, kenellä oikeuksia ja miksi oikeuksia ja velvollisuuksia ei toteuteta? Huomio siirtyy poliittisten, taloudellisten ja oikeudellisten rakenteiden muuttamiseen niin, että nämä edesauttavat ihmisoikeuksien toteutumista.

Tutkimuksen analyysi perustuu empiiriseen materiaaliin Malawista ja tarkoituksena on selvittää ihmisoikeuksien ja niin sanottujen ihmisoikeusperiaatteiden rooli kolmessa projektissa: (1) ruokaturvaprojektissa; (2) oikeusperustaisessa toimeentuloprojektissa; (3) oikeudellisessa projektissa, jonka puitteissa oli laadittu lakiehdotus oikeudesta ruokaan. Analyysi osoittaa, että oikeusperustainen projekti pyrki syvällisempään yhteiskunnalliseen muutokseen. Ihmisoikeusperiaatteet kuten vastuullisuus ja osallistuminen eivät jääneet projektitasolle, vaan näitä periaatteita pyrittiin vahvistamaan myös kansalaisten ja viranomaisten välillä. Oikeudet, tapana puhua, ajatella ja toimia eikä niinkään abstrakteina oikeudellisina säännöksinä, vaikuttivat paikallisten toimijoiden vaatimuksiin saada palveluita paikallisilta viranomaisilta. Teoreettisesti voidaan sanoa, että oikeusperustainen projekti edustaa toimijanäkökulmaa ihmisoikeuksiin, missä toimijoiden oma käsitys siitä, mitä he voivat oikeutetusti vaatia, sekä vaatimukset viranomaisten vastuullisuudesta vaikuttivat siihen, mikä merkitys oikeuksille annettiin.