Ihmislähteistä saatava tiedustelutieto johtamisen tiedustelutuen osana
Leino, Tuomas (2007-03)
Leino, Tuomas
Johtamisen laitos
johtaminen
sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Merikadettikurssi 73
03 / 2007
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin kielletty.
Julkinen
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201112086023
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201112086023
Tiivistelmä
Tieto on tärkeä päätöksenteon apuväline. Sotilaallisessa toimintaympäristössä tiedusteluprosessi tuottaa tätä tarvittavaa tietoa johtamisen apuvälineeksi. Tekniikan
kehittyminen monipuolistaa ja uudistaa tiedustelumenetelmiä, mutta vuoden 2001
syyskuun 11. päivän terrori-iskut osoittivat vanhojen tiedustelumenetelmien tärkeyden ja käyttökelpoisuuden. Tiedustelumenetelmänä ihmislähteistä saatava tieto on
vanhin, eikä sitä voida täysin korvata millään muulla menetelmällä.
Tutkielman tavoitteena on asemoida ihmislähteistä saatava tiedustelutieto johtami-sen nelikenttään ja johtamisen kokonaisuuteen. Tiedustelutietoa tarkastellaan ensisi-jaisesti kriisinhallinnan toimintaympäristössä. Tutkielman alakysymyksiä ovat:
1. Millaisia johtamisen nelikentän osa-alueet ovat?
2. Mitä ihmislähteistä saatavat tiedustelutiedot ovat?
3. Mikä on CIMIC – toiminnan suhde HUMINT – toimintaan ja johtamiseen?
4. Miten toimintaympäristö vaikuttaa tiedusteluun?
Tutkielman tutkimusote on hermeneuttinen ja tutkimus on laadultaan kvalitatiivinen.
Tutkielmassa selvitetään johtamisen nelikentän ja ihmislähteistä saatavan tieduste-lutiedon sisältö, jonka perusteella tutkija tulkitsee hermeneuttisen ymmärryskokonai-suuden kautta HUMINT – toiminnan asemoitumista johtamisen nelikenttään.
Johtamisen nelikenttä koostuu johtamisen (management), johtajuuden (leadership),
organisaatiorakenteen ja organisaatiokulttuurin osa-alueista. Ne sisältävät edelleen
alakohtia, joihin johtamisen tutkimuksen teoria usein kohdistetaan. Johtamiseen lisäksi liittyvät prosessit ja johtamisprosessi ovat tämän tutkielman kannalta oleellisia.
Tiedustelun tavoitteena on tukea johtamisprosessia. Tiedusteluprosessissa toimin-taa ohjataan, tietoa kerätään ja analysoidaan sekä jaetaan tarvitsijoille. Tiedustelu
voidaan lähteensä ja keräysmenetelmänsä perusteella jakaa kategorioihin. Tässä
tutkielmassa tiedustelu jaetaan julkisista lähteistä hankittuun tietoon, teknisin apuvä-linein hankittuun tietoon ja ihmislähteistä hankittuun tietoon.
Ihmislähteistä saatava tiedustelutieto (HUMINT) on tärkeä kriisinhallinnan toimin-taympäristössä, koska sillä voidaan saada tietoa, jota muilla menetelmillä ei saada.
Tässä tutkielmassa HUMINT -tietona pidetään NATO:n määritelmän mukaisesti
kaikkea sitä tietoa, joka on hankittu ihmisiltä ja kerääjänä on ollut ihminen. Tällöin
HUMINT -tiedonkerääjiä ovat myös siiviili-sotilasyhteistyö – toimijat (CIMIC).
Tutkijan lähtökohtana oli hypoteesi, jonka mukaan tiedustelu kytkeytyy johtamiseen
ainoastaan prosessien kautta. Hypoteesi osoittautui kuitenkin vääräksi ja hermeneuttinen tutkimusote auttoi tutkijaa huomaamaan ihmislähteistä saatavan tiedustelutiedon asemoitumisen johtamisen nelikenttään monella tavalla. Muun muassa keräysprosessi muodostaa kytkentöjä syväjohtamiseen ja tietojen jakamisessa tulee huomioida eettiset näkökohdat. Informaatiosodankännin suhde HUMINT – toimintaan ja ihmisten sosiaalisten ominaisuuksien tarkastelu tiedonkeräysprosessin kannalta ovat aiheita jatkotutkimukselle.
kehittyminen monipuolistaa ja uudistaa tiedustelumenetelmiä, mutta vuoden 2001
syyskuun 11. päivän terrori-iskut osoittivat vanhojen tiedustelumenetelmien tärkeyden ja käyttökelpoisuuden. Tiedustelumenetelmänä ihmislähteistä saatava tieto on
vanhin, eikä sitä voida täysin korvata millään muulla menetelmällä.
Tutkielman tavoitteena on asemoida ihmislähteistä saatava tiedustelutieto johtami-sen nelikenttään ja johtamisen kokonaisuuteen. Tiedustelutietoa tarkastellaan ensisi-jaisesti kriisinhallinnan toimintaympäristössä. Tutkielman alakysymyksiä ovat:
1. Millaisia johtamisen nelikentän osa-alueet ovat?
2. Mitä ihmislähteistä saatavat tiedustelutiedot ovat?
3. Mikä on CIMIC – toiminnan suhde HUMINT – toimintaan ja johtamiseen?
4. Miten toimintaympäristö vaikuttaa tiedusteluun?
Tutkielman tutkimusote on hermeneuttinen ja tutkimus on laadultaan kvalitatiivinen.
Tutkielmassa selvitetään johtamisen nelikentän ja ihmislähteistä saatavan tieduste-lutiedon sisältö, jonka perusteella tutkija tulkitsee hermeneuttisen ymmärryskokonai-suuden kautta HUMINT – toiminnan asemoitumista johtamisen nelikenttään.
Johtamisen nelikenttä koostuu johtamisen (management), johtajuuden (leadership),
organisaatiorakenteen ja organisaatiokulttuurin osa-alueista. Ne sisältävät edelleen
alakohtia, joihin johtamisen tutkimuksen teoria usein kohdistetaan. Johtamiseen lisäksi liittyvät prosessit ja johtamisprosessi ovat tämän tutkielman kannalta oleellisia.
Tiedustelun tavoitteena on tukea johtamisprosessia. Tiedusteluprosessissa toimin-taa ohjataan, tietoa kerätään ja analysoidaan sekä jaetaan tarvitsijoille. Tiedustelu
voidaan lähteensä ja keräysmenetelmänsä perusteella jakaa kategorioihin. Tässä
tutkielmassa tiedustelu jaetaan julkisista lähteistä hankittuun tietoon, teknisin apuvä-linein hankittuun tietoon ja ihmislähteistä hankittuun tietoon.
Ihmislähteistä saatava tiedustelutieto (HUMINT) on tärkeä kriisinhallinnan toimin-taympäristössä, koska sillä voidaan saada tietoa, jota muilla menetelmillä ei saada.
Tässä tutkielmassa HUMINT -tietona pidetään NATO:n määritelmän mukaisesti
kaikkea sitä tietoa, joka on hankittu ihmisiltä ja kerääjänä on ollut ihminen. Tällöin
HUMINT -tiedonkerääjiä ovat myös siiviili-sotilasyhteistyö – toimijat (CIMIC).
Tutkijan lähtökohtana oli hypoteesi, jonka mukaan tiedustelu kytkeytyy johtamiseen
ainoastaan prosessien kautta. Hypoteesi osoittautui kuitenkin vääräksi ja hermeneuttinen tutkimusote auttoi tutkijaa huomaamaan ihmislähteistä saatavan tiedustelutiedon asemoitumisen johtamisen nelikenttään monella tavalla. Muun muassa keräysprosessi muodostaa kytkentöjä syväjohtamiseen ja tietojen jakamisessa tulee huomioida eettiset näkökohdat. Informaatiosodankännin suhde HUMINT – toimintaan ja ihmisten sosiaalisten ominaisuuksien tarkastelu tiedonkeräysprosessin kannalta ovat aiheita jatkotutkimukselle.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2404]