Luovuus ja itsetuntemus ohjaajantyössä

Abstract

This research deals with obstacles and opportunities with respect to creativity. It mainly focuses on the author's most meaningful discoveries as an individual and a professional in the field of theatre during the past two years of her education. The research is a description of that transitional phase in her life. Firstly, the research discusses creativity and presence. Secondly, it describes the author personally and professionally and compares her earlier and current ways of working. It contemplates the obstacles and opportunities considering her self-knowledge and creativity, and disucsses the problems she has faced on the way to freedom and well-being. Following this, the author presents the tools for increasing her creativity, self-knowledge and body awareness in theatre work: the Gestalt Method, Acting with the Inner Partner and the Authentic Movement. She discusses the relativity between overall well-being in life and the quality of theatre work. The final section of the present research discusses the process of directing the play Suurin on rakkaus in 2006. It deals with issues such as self-knowledge in directing, group management, the importance of terror and excitement in directing and ways of enduring both. The conclusion explanes the reasons behind the author's capability of working with small groups, with creative and passionate theatre workers. It also lists the benefits of exploring one's passions, cooperating with enthusiastic and creative artists and the pursuit for balance in art and in everyday life.

Tämä työ käsittelee esteitä ja väyliä suhteessa luovuuteen. Lähinnä tarkastelen kahta viimeistä vuotta koulutuksessani, jolloin kehitykseni kannalta merkittävimmät löydöt ovat tapahtuneet niin ihmisenä kuin tekijänä. Tämä työ on murroskohdan kuvaus. Aluksi käyn läpi luovuuteen ja läsnäoloon liittyviä asioita ja kuvaan itseäni tekijänä ja ihmisenä ennen ja nyt. Pohdin, mitä esteitä ja väyliä minulla on ollut suhteessa luovuuteen ja itsetuntemukseen. Miten estän itseäni olemasta vapaa ja hyvinvoiva? Sen jälkeen esittelen kolme minulle merkittävää metodia, Hahmometodin, Acting with the Inner Partnerin ja Autenttisen liikkeen, jotka ovat ratkaisevalla tavalla lisänneet luovuutta, itsetuntemusta ja kehontietoisuutta teatterityössäni. Hyvinvointi kaikilla elämän osa-alueilla ja ihmisen kokonaisuutena kohteleminen on minusta tavoittelemisen arvoista. Se, miten voin elämässäni ylipäänsä, on suorassa suhteessa tekemääni taiteeseen. Lopuksi käyn läpi oman ohjaukseni, Suurin on rakkaus (2006) ja käsittelen ohjaajuuteen ja ryhmän johtamiseen liittyviä asioita. Pohdin itsetuntemuksen merkitystä ohjaajantyössä sekä pureudun kauhun ja innostuksen tärkeyteen ja niiden kanssa elämisen haasteisiin. Päädyn työssäni siihen, että olen parhaimmillani toimiessani pienessä ryhmässä. Jatkan ohjaamista ja opettamista. Olen mennyt kiinnostuksiani kohti ja se on tuottanut tulosta. Ympärilläni on itsenäisesti ajattelevien, intohimoisten taiteilijoiden joukko, jonka kanssa saan jatkaa tutkimusmatkaani. Mielestäni taiteen tekeminen on yritystä saavuttaa tasapaino, jatkuvaa pelon kanssa kasvokkain elämistä. Itsetuntemus on ollut reitti tasapainoon. Voidakseni luoda minun on muututtava jatkuvasti, enkä voi olla muuta kuin olen.