Informaatiotutkimus
Tampereen yliopiston kirjasto (2009-07-07T10:11:55Z)
Tässä tietueessa ei ole tiedostoja, ainoastaan metadata.
Tampereen yliopiston kirjasto
07.07.2009
Kuvaus
Informaatiotutkimuksen kokoelma-analyysi toteutettiin marras-joulukuussa 2008. Kartoitus kohdistettiin pääkirjaston informaatiotutkimuksen monografiakokoelmaan (yleis- ja käsikirjastokokoelmaan) sekä kirjaston tilaamiin sähköisiin aineistoihin ja painettuihin aikakauslehtiin (e-aineistojen ja lehtien tiedot kerättiin 2009). Kartoituksen ulkopuolelle jätettiin opinnäytteet, kurssikirjat, erikoiskokoelmat ja osastokirjastojen käsikirjastokokoelmat sekä Hämeenlinnan yksikön yleiskokoelma. Aihealueen asema kehysorganisaatiossa: kandidaatin, maisterin, lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Informaatiotutkimus tarkastelee tiedon hankintatapoja ja tiedonkäyttöä eri tilanteissa sekä tiedon organisointia, välittämistä ja säilyttämistä. Oppiaineen opetuksen ja tutkimuksen painoalueet ovat tiedonhaku, tiedonhankinta sekä tieto- ja asiakirjahallinto. Edellä mainituilla painoalueilla laitos on saavuttanut tutkimuksessa hyvän kansainvälisen tason. Informaatiotutkimuksen perustutkinto-opiskelijoita 426 (3,5 % kaikista) ja jatko-opiskelijoita 41 (2,1 % kaikista) vuonna 2008. Tutkintoja (2008): alempia kk.tutk. 47 (3,9 % kaikista), ylempiä kk.tutk. 71 (3,6 % kaikista), lis.tutk. 0 (0 % kaikista) ja tohtorin tutk. 1 (0,8 % kaikista). Informaatiotutkimuksen opetusvirkoja (2008) oli 10 (1,7 % kaikista). Informaatiotutkimuksen laitos ja Hypermedialaboratorio yhdistyivät vuoden 2009 alussa Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median laitokseksi (INFIM).
Tiivistelmä
Informaatiotutkimuksen pääkokoelma sijaitsee pääkirjastossa (Linnassa), jossa painettu yleis- ja käsikirjastokokoelma koostuu noin 4500 nimekkeestä monografioita (painettujen monografiasarjojen osat mukaan lukien). Yleiskokoelmaa on karsittu joiltain osin 2000-luvun alussa. Monografiakokoelmasta kartoitettiin viisi osa-aluetta. Kirjastotyötä käsitteli 42 % kirjoista (1878 nimekettä), joten se oli selvin painopisteala. Kirjastohistoriaa käsitteli 18 % (791 nimekettä) ja kirjastotiedettä yleisesti 12 % kirjoista (521 nimekettä). Tiedonhankinta- ja tiedonhakututkimuksen (8 % / 381 nimekettä) ja tutkimusmenetelmien, bibliometriikan (3 % / 120 nimekettä) osuudet kirjakokoelmasta olivat pienehköjä.
Käsikirjaston 218 nimekkeen kokoelma sisälsi bibliografioita (41 nimekettä), luettelointiin ja luokitukseen liittyvää aineistoa, asiasanastoja, tilastoja, käsikirjoja ja erilaisia kirjastojen ja informaatioalan laitosten hakemistoja. Näkyvimmän osan muodosti Encyclopedia of library and information science sarja vuosilta 1968-2003, volyymit 1-73.
Painettuja lehtiä oli 15 nimekettä (Asiasana, Bibliophilos, Biblioteksbladet. BBL, College and research libraries CRL, IFLA journal, Informaatiotutkimus, Information world review, International cataloguing and bibliographic control, Kirjastolehti, Library of Congress information bulletin, Managing information, Raamatukogu:RK, Signum, Tietoasiantuntija).
Sähkökirjoja kokoelmassa oli 103 nimekettä Ebrary-tietokannassa, 19 nimekettä NetLibrary-tietokannassa, 8 nimekettä MyiLibrary –tietokannassa ja 1 nimeke Taylor & Francis –tietokannassa. Edellä mainittujen lisäksi sähköinen hakuteos Encyclopedia of Information science and Technology.
Verkkolehtiä kokoelmassa oli n. 350. Näistä open access lehtiä 210, joista ei saa tilastotietoja.
Tietokantoja oli viisi (Ebscohost Academic Search Premier, Emerald Journals, Ebscohost Lista, ScienceDirect ja SpringerLink).
Käsikirjaston 218 nimekkeen kokoelma sisälsi bibliografioita (41 nimekettä), luettelointiin ja luokitukseen liittyvää aineistoa, asiasanastoja, tilastoja, käsikirjoja ja erilaisia kirjastojen ja informaatioalan laitosten hakemistoja. Näkyvimmän osan muodosti Encyclopedia of library and information science sarja vuosilta 1968-2003, volyymit 1-73.
Painettuja lehtiä oli 15 nimekettä (Asiasana, Bibliophilos, Biblioteksbladet. BBL, College and research libraries CRL, IFLA journal, Informaatiotutkimus, Information world review, International cataloguing and bibliographic control, Kirjastolehti, Library of Congress information bulletin, Managing information, Raamatukogu:RK, Signum, Tietoasiantuntija).
Sähkökirjoja kokoelmassa oli 103 nimekettä Ebrary-tietokannassa, 19 nimekettä NetLibrary-tietokannassa, 8 nimekettä MyiLibrary –tietokannassa ja 1 nimeke Taylor & Francis –tietokannassa. Edellä mainittujen lisäksi sähköinen hakuteos Encyclopedia of Information science and Technology.
Verkkolehtiä kokoelmassa oli n. 350. Näistä open access lehtiä 210, joista ei saa tilastotietoja.
Tietokantoja oli viisi (Ebscohost Academic Search Premier, Emerald Journals, Ebscohost Lista, ScienceDirect ja SpringerLink).