Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan POSKI-selvitys 2021–2023 : Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamishanke
Kärnä, Olli-Matti (toim.) (2024-09-25)
Kärnä, Olli-Matti (toim.)
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
25.09.2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-398-255-0
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-398-255-0
Tiivistelmä
Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamisen päivityshanke (2020–2023) on järjestyksessään toinen POSKI-hanke Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa. Ensimmäisen POSKI-hankkeen tapahtuneet muutokset muun muassa alueidenkäyttösuunnitelmissa ja kiviaineksen kulutuksessa ovat muuttaneet neitseellisten maa-ainesalueiden hyödyntämismahdollisuuksia ja kiviaineksen tarvetta, minkä takia POSKI-aluerajausten ja luokittelun päivitys nähtiin ajankohtaiseksi. POSKI-hankkeen tavoitteena on ollut tuottaa kokonaisvaltainen kuva Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kiviainestarpeista sekä pitkän aikavälin suunnitelma toiminnan suuntaamisesta luonnonvarojen kestävä käyttö huomioiden. Hankkeen keskeinen päämäärä on ollut sovittaa kiviaineshuoltoon soveltuvat alueet yhteen muun maankäytön tavoitteiden kanssa. Konkreettisesti tähän on edetty kallio- ja maa-aineksia sisältävien alueiden luokittelussa kolmeen kategoriaan (M = maa-ainesten ottamiseen soveltuvat; O = maa-ainesten ottamiseen osittain soveltuvat; E = maa-ainesten ottamiseen soveltumattomat alueet).
Hankkeessa toteutettiin kaksi erillisselvitystä 1) Luonnonkiviainesten ja sitä korvaavien uusiomateriaalien käyttö ja tarve-ennuste sekä 2) POSKI-päivityshankkeeseen liittyvä Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kalliokiviainesselvitys. Pohjaveden suojelun osalta hankkeessa hyödynnettiin Pohjalaismaakuntien alueella vuosina 2017–2021 tehtyä pohjavesialueiden uudelleenluokittelua. Lisäksi POSKI-hankkeen aikana tehdyistä luonto- ja maisemainventoinneista on laadittu oma raporttinsa. Tässä yhteenvetoraportissa käsitellään edellä mainittujen selvitysten keskeisimpiä tuloksia sekä taustatietoja selvitysalueen maa- ja kallioperän pääpiirteistä, vedenhankinnasta ja pohjaveden suojelusta, tietoja maa- ja kalliokiviaineksista, luonnonsuojelun huomioimisesta maa-ainesten ottotoiminnassa sekä POSKI-luokittelun pääperiaatteista. Yhteenvetoraportin lopuksi tuloskappaleessa esitellään POSKI-alueet ominaisuustietoineen kunnittain.
Selvityksen tuloksena Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan vanhat POSKI-kallio- ja maaperäalueet on luokiteltu uudestaan, ja lisäksi on kartoitettu yhteensä noin 70 uutta potentiaalista kalliokiviainesten ottoaluetta. Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kiviaineshuollon tulevaisuus perustuu valtakunnallisen trendin mukaan kalliokiviaineksen hyödyntämiseen. Ottamistoimintaan soveltuvista kallioalueista ei ole hankkeessa tuotettujen selvitysten perusteella pulaa. Soveltuvia uudelleentarkistettuja POSKI-kalliokiviainesalueita Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla oli yhteensä 82 kpl, pinta-alaltaan noin 1000 ha ja ainesmäärältään noin 140 milj. k-m3. Uusia potentiaalisia kalliokiviainesten ottoon alustavasti soveltuvia (M) kalliokiviainesalueita oli vastaavasti 22 kpl (292 milj. k-m3 ja n. 1500 ha). Pohjanmaalla kalliokiviainesten määrä kulutukseen nähden vuoteen 2050 asti riittää noin 2-kertaisesti ja Etelä-Pohjanmaalla 7-kertaisesti.
Hankkeessa toteutettiin kaksi erillisselvitystä 1) Luonnonkiviainesten ja sitä korvaavien uusiomateriaalien käyttö ja tarve-ennuste sekä 2) POSKI-päivityshankkeeseen liittyvä Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kalliokiviainesselvitys. Pohjaveden suojelun osalta hankkeessa hyödynnettiin Pohjalaismaakuntien alueella vuosina 2017–2021 tehtyä pohjavesialueiden uudelleenluokittelua. Lisäksi POSKI-hankkeen aikana tehdyistä luonto- ja maisemainventoinneista on laadittu oma raporttinsa. Tässä yhteenvetoraportissa käsitellään edellä mainittujen selvitysten keskeisimpiä tuloksia sekä taustatietoja selvitysalueen maa- ja kallioperän pääpiirteistä, vedenhankinnasta ja pohjaveden suojelusta, tietoja maa- ja kalliokiviaineksista, luonnonsuojelun huomioimisesta maa-ainesten ottotoiminnassa sekä POSKI-luokittelun pääperiaatteista. Yhteenvetoraportin lopuksi tuloskappaleessa esitellään POSKI-alueet ominaisuustietoineen kunnittain.
Selvityksen tuloksena Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan vanhat POSKI-kallio- ja maaperäalueet on luokiteltu uudestaan, ja lisäksi on kartoitettu yhteensä noin 70 uutta potentiaalista kalliokiviainesten ottoaluetta. Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kiviaineshuollon tulevaisuus perustuu valtakunnallisen trendin mukaan kalliokiviaineksen hyödyntämiseen. Ottamistoimintaan soveltuvista kallioalueista ei ole hankkeessa tuotettujen selvitysten perusteella pulaa. Soveltuvia uudelleentarkistettuja POSKI-kalliokiviainesalueita Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla oli yhteensä 82 kpl, pinta-alaltaan noin 1000 ha ja ainesmäärältään noin 140 milj. k-m3. Uusia potentiaalisia kalliokiviainesten ottoon alustavasti soveltuvia (M) kalliokiviainesalueita oli vastaavasti 22 kpl (292 milj. k-m3 ja n. 1500 ha). Pohjanmaalla kalliokiviainesten määrä kulutukseen nähden vuoteen 2050 asti riittää noin 2-kertaisesti ja Etelä-Pohjanmaalla 7-kertaisesti.
Kokoelmat
- Raportteja [1100]