Etätyömahdollisuuksien kehittäminen Puolustusvoimissa

Abstract

Tämän sotatieteellisen johtamisen alan monimenetelmällisen tutkimuksen tavoitteena oli nykyisessä toimintaympäristössä, etätyön lisääntyessä ja Nato-ajan Suomessakin alettua, tuottaa tutkimuksella saatua tietoa etätyön onnistumisen edellytyksistä ja kehittämismahdollisuuksista. Henkilöstöresurssien johtamiseen tähtäävän tutkimuksen merkitys ja tarve tiivistyy siihen, että se luo parempia mahdollisuuksia edelleen kehittää toimintaa ja parantaa tuloksellisuutta sekä johtamiskäytäntöjä. Tutkimustulokset toimivat johdon päätöksenteon tukena ja onnistuneet päätökset sekä henkilöstön työtyytyväisyyden lisääntyminen lisäävät myös organisaation tuloksellisuutta ja suorituskykyä. Tämän väitöstutkimuksen tavoitteena oli löytää vastauksia edellä mainittuihin tutkimustarpeisiin.

Tämän väitöstutkimuksen päätarkoitus oli tutkia, miten Puolustusvoimissa voitaisiin kehittää etätyömahdollisuuksia. Neljän itsenäisen osajulkaisun tulosten kautta oli mahdollista vastata päätutkimuskysymykseen. Tämän tutkimustyön aikana muodostui Puolustusvoimissa relevantti etätyömahdollisuuksia kehittävä malli. Etätyömahdollisuuksia voidaan kehittää dynaamisen, syklisen prosessin avulla, joka vaatii säännöllistä huomiota ja päivitystyötä organisaatiossa. Prosessiin ehdotettiin sisältyväksi: 1) säännölliset työntekijöiden etätyöedellytyksiä mittaavat henkilöstökyselyt, 2) työntekijöiltä kehityskeskusteluiden yhteydessä kerätyt etätyötä koskevat työntekijäpalautteet, 3) johtamisvastuussa oleville suunnatut etäjohtamiskoulutukset sekä työntekijöille suunnatut tietosuojaosaamista lisäävät koulutukset testeineen, ja 4) etätyötä koskevien ohjeiden säännöllinen päivittäminen sekä parhaiksi todettujen käytäntöjen jalkauttaminen näkyväksi työntekijöiden arjessa.

Tämän väitöstutkimuksen tieteellinen kontribuutio liittyy keskusteluun etätyöedellytysten ja -vaikutusten tunnistamisesta erityisesti tuomalla tieteelliseen keskusteluun uusia elementtejä integroimalla aikaisempien tutkimusten löydöksiä ja muodostamalla niiden avulla validoidun etätyöedellytyksiä mittaavan mittariston. Tässä tutkimuksessa muodostettiin käsitteellinen malli etätyöedellytyksistä, jolloin mittaristoon sisältyy viisi kategoriaa: 1) tehtävänkuva, 2) työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen, 3) tuottavuus, 4) kestävä kehitys, ja 5) luottamus. Validoitu etätyöedellytyksiä mittaava mittaristo tarjoaa merkittävän edistysaskeleen etätyön tutkimukseen johtamisen tieteenalalla. Tässä tutkimuksessa saavutettiin empiiriset todisteet siitä, että mittaristo on luotettava ja toimiva. Tämä tutkimus antoi tietoa todellisesta työelämän kontekstista ja voi siten edistää johtajien ymmärrystä etätyöedellytysten tunnistamisesta, mittaamisesta ja etätyömahdollisuuksien kehittämisestä. Johtamisen kehittämistä ajatellen, tämän tutkimuksen tulokset tarjoavat arvokkaita käytännön huomioita ja työkaluja, joita organisaatiojohto voi halutessaan hyödyntää etätyökäytäntöjä kehittäessään.

The objective of this multi-method research in the field of military leadership was, in the current operational environment, with the increasing prevalence of remote work, and amid the post-NATO era in Finland, to generate research-based knowledge on the prerequisites for successful remote work and the necessary opportunities related to it. The significance and need for research focused on personnel resource management are emphasized by its potential to create better opportunities for further development of operations and improvement of effectiveness as well as leadership practices. The research findings serve as support for managerial decision-making, and successful decisions, along with increased employee job satisfaction, contribute to enhancing organizational efficiency and performance. The aim of this doctoral dissertation was to address the aforementioned research needs.

The main purpose of this study was to investigate how the Finnish Defence Forces could enhance remote work opportunities. Through the results of four independent sub-publications, it was possible to answer the main research question. During this research, a relevant model for developing remote work opportunities in the Defence Forces was formulated. Remote work capabilities can be developed through a dynamic, cyclical process that requires regular attention and updates within the organization. The proposed process includes: 1) regular personnel surveys measuring remote work prerequisites, 2) feedback from employees collected during development discussions, 3) remote leadership training for those in management roles, as well as data protection training for employees, and 4) regular updates to remote work guidelines, along with the implementation of proven best practices in the daily routines of employees.

The scientific contribution of this study relates to the discourse on identifying re mote work prerequisites and impacts, particularly by bringing new elements into the scientific discussion through the integration of findings from previous research. It also involves forming a validated scale for measuring remote work prerequisites. In this research, a conceptual model of remote work prerequisites was developed, encompassing five categories: 1) job description, 2) work-life balance, 3) productivity, 4) sustainable development, and 5) trust. The validated scale represents a significant advancement in remote work research within the field of management science. This research provided empirical evidence that the scale is reliable and functional. This study provided insights into the real-world work context, contributing to the understanding of leaders in identifying, measuring, and developing remote work opportunities. In terms of leadership development, the results of this research offer valuable practical insights and tools that organizational leadership can utilize when enhancing remote work practices.