Urbaanit karjalaiset : mielet, kielet, historia
Editori
Lähteenmäki, Maria
Selin, Sinikka
09 / 2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7399-42-2
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7399-42-2
Kuvaus
0
Tiivistelmä
Kokoelmassa esitellään ja arvioidaan historian ja historiallisen kulttuurintutkimuksen
näkökulmista Suomen karjalaisten historiaa YYA-Suomesta
NATO-Suomeen. Syyskuussa 2024 tulee kuluneeksi 80 vuotta
siitä, kun Suomi menetti Kaakkois-Karjalan alueensa ja viimeisimmätkin
seudun karjalaiset joutuivat jättämään kotiseutunsa. Kirjan päähenkilöinä
ovat karjalaisissa kansalaisjärjestöissä ja kulttuuripiireissä mukana
olleet ja yhä olevat.
Karjalaisten muutto ei rajoittunut ainoastaan kohtalokkaaseen vuoteen
1944, vaan liike – sekä fyysinen että mentaalinen – on jatkunut
sukupolvelta toiselle, vuosikymmenestä toiseen. Muutoksen ja sopeutumisen
haasteita, käytevoimia ja katkoksia ovat olleet työntäyteiset
uudet alut vierailla seuduilla, maaltapakoa seurannut kaupungistuminen,
sisäinen luokkajako, kielelliset haasteet, 1970-luvulla nousseen
kansainvälisen etnisen mobilisaation vaikutukset sekä 1990-luvun
käänne Neuvostoliiton romahduksineen ja kotiseutumatkoineen.
Karjalaisten suuressa muutossa ei kuitenkaan ole unohdettu kulttuurisen
omakuvan ylläpitämistä ja muistikulttuurin varjelemista, säilyttämistä
ja tuleville sukupolville siirtämistä. Ennen näkemättömän mittavassa
kulttuurisessa siirtymässä Suomen karjalainen kansanliike on
muokkautunut moniin suuntiin avautuvaksi mosaiikiksi ja kasvanut
1940-luvun pakkosiirtolaisuudesta 2000-luvun alun nuorkarjalaisen
digikulttuurin piiriin. Muutoksen eri tasoja arvioidaan kokoelmateoksen
kahdessatoista, eri yliopistoissa toimivien asiantuntijoiden kirjoittamassa
luvussa. Johdatus aiheeseen. Ajassa muuttuva karjalaisuus, Maria Lähteenmäki
I. Karjalan voimistuva kutsu
Piilotettu karjala. Musiikki karjalaisuuden rakentajana, Pekka Suutari
Virtuaalikarjala. Karjalan kielen käyttö ja näkyvyys verkossa, Ilia Moshnikov
Liitto liikkeessä. Maaseudun karjalaisuudesta urbaaniin, Katja Tikka
”Best of both worlds”. Nuorten kaipuu Karjalaan, Sinikka Selin
II. Kyykkää kaupunkien kaduilla
Hyvinkää, Suomen karjalaisin kaupunki? Anu Lahtinen
Karjalaiset Hankoniemellä, Meri Arni-Kauttu
Karjalaisuus osana Kuopion urbaania muistia, Anssi Neuvonen
Lapin karjalaiset jokivarsilla ja tunturiylängöillä, Maria Lähteenmäki
III. Muistikulttuurin kannattelijat
Linnoituksen iloiset rouvat: Käkisalmi ylisukupolvisena muistina, Oona Ilmolahti
Karjalaisten muistityö digikunnailla, Pirja Hyyryläinen
Kaupunkikarjalaisella kentällä Lahdessa, Terhi Pietiläinen
Siirtokarjalaisuudesta ammentava muotisuunnittelu, Justus Kantakoski
näkökulmista Suomen karjalaisten historiaa YYA-Suomesta
NATO-Suomeen. Syyskuussa 2024 tulee kuluneeksi 80 vuotta
siitä, kun Suomi menetti Kaakkois-Karjalan alueensa ja viimeisimmätkin
seudun karjalaiset joutuivat jättämään kotiseutunsa. Kirjan päähenkilöinä
ovat karjalaisissa kansalaisjärjestöissä ja kulttuuripiireissä mukana
olleet ja yhä olevat.
Karjalaisten muutto ei rajoittunut ainoastaan kohtalokkaaseen vuoteen
1944, vaan liike – sekä fyysinen että mentaalinen – on jatkunut
sukupolvelta toiselle, vuosikymmenestä toiseen. Muutoksen ja sopeutumisen
haasteita, käytevoimia ja katkoksia ovat olleet työntäyteiset
uudet alut vierailla seuduilla, maaltapakoa seurannut kaupungistuminen,
sisäinen luokkajako, kielelliset haasteet, 1970-luvulla nousseen
kansainvälisen etnisen mobilisaation vaikutukset sekä 1990-luvun
käänne Neuvostoliiton romahduksineen ja kotiseutumatkoineen.
Karjalaisten suuressa muutossa ei kuitenkaan ole unohdettu kulttuurisen
omakuvan ylläpitämistä ja muistikulttuurin varjelemista, säilyttämistä
ja tuleville sukupolville siirtämistä. Ennen näkemättömän mittavassa
kulttuurisessa siirtymässä Suomen karjalainen kansanliike on
muokkautunut moniin suuntiin avautuvaksi mosaiikiksi ja kasvanut
1940-luvun pakkosiirtolaisuudesta 2000-luvun alun nuorkarjalaisen
digikulttuurin piiriin. Muutoksen eri tasoja arvioidaan kokoelmateoksen
kahdessatoista, eri yliopistoissa toimivien asiantuntijoiden kirjoittamassa
luvussa.
I. Karjalan voimistuva kutsu
Piilotettu karjala. Musiikki karjalaisuuden rakentajana, Pekka Suutari
Virtuaalikarjala. Karjalan kielen käyttö ja näkyvyys verkossa, Ilia Moshnikov
Liitto liikkeessä. Maaseudun karjalaisuudesta urbaaniin, Katja Tikka
”Best of both worlds”. Nuorten kaipuu Karjalaan, Sinikka Selin
II. Kyykkää kaupunkien kaduilla
Hyvinkää, Suomen karjalaisin kaupunki? Anu Lahtinen
Karjalaiset Hankoniemellä, Meri Arni-Kauttu
Karjalaisuus osana Kuopion urbaania muistia, Anssi Neuvonen
Lapin karjalaiset jokivarsilla ja tunturiylängöillä, Maria Lähteenmäki
III. Muistikulttuurin kannattelijat
Linnoituksen iloiset rouvat: Käkisalmi ylisukupolvisena muistina, Oona Ilmolahti
Karjalaisten muistityö digikunnailla, Pirja Hyyryläinen
Kaupunkikarjalaisella kentällä Lahdessa, Terhi Pietiläinen
Siirtokarjalaisuudesta ammentava muotisuunnittelu, Justus Kantakoski