Työperusteisesti Suomessa oleskelevien työttömyysjaksojen pituudet
Alasalmi, Juho (2024-08-30)
Alasalmi, Juho
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
30.08.2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024082967170
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024082967170
Kuvaus
nonPeerReviewed
Tiivistelmä
Tämä selvitys tarkastelee ei-pysyvällä työperusteisella oleskeluluvalla Suomessa oleskelevien ulkomaalaisten vuosina 2017–2021 alkaneita työttömyysjaksoja. Työttömyysjakso määritellään kahdella eri tavalla. Ensiksi työttömyysjakso määritellään alkaneeksi, mikäli henkilön havaitaan rekisteröityneen työttömäksi työnhakijaksi, ja loppuneeksi, mikäli henkilö havaitaan työsuhteessa. Toiseksi työttömyysjakso määritellään alkaneeksi, kun henkilön työsuhde päättyy, ja loppuneeksi, mikäli henkilö havaitaan uudessa työsuhteessa. Maastamuutto, opiskelun aloittaminen ja työvoimasta poistuminen huomioidaan työttömyysjakson katkaisevana tapahtumana arvioimalla työttömyysjaksojen kestoja Kaplan–Meierin menetelmällä.
Ei-pysyvällä työperusteisella oleskeluluvalla Suomessa vuosittain oleskelevien palkansaajien määrä on kasvanut vuosina 2017–2021 noin 17 000 henkilöstä noin 27 000 henkilöön. Vuosittain tässä joukossa olevista noin 10 prosenttia kokee työsuhteen päättymisen ilman välitöntä uuden työsuhteen alkamista. Työttömäksi työnhakijaksi tästä joukosta vuosittain rekisteröityy noin 2–3 prosenttia.
Työsuhteen loppuminen ja työttömäksi työnhakijaksi rekisteröityminen on harvinaisempaa vähintään 3000 kuin alle 3000 euroa kuukaudessa ansaitsevien joukossa, harvinaisempaa asiantuntijoiden ja johtajien kuin muiden ammattiryhmien joukossa ja harvinaisempaa heillä, joiden oleskeluluvan käsittelyperuste on erityisasiantuntija kuin heillä, joiden käsittelyperuste on jokin muu.
Noin 50–60 prosenttia työttömäksi työnhakijaksi rekisteröityneistä ei aloittanut uutta työsuhdetta kolmen kuukauden kuluessa ja noin 35–45 prosenttia työttömäksi työnhakijaksi rekisteröityneistä ei aloittanut uutta työsuhdetta kuuden kuukauden kuluessa työttömäksi työnhakijaksi rekisteröitymisestä. Noin 40–50 prosenttia heistä, joiden työsuhde on päättynyt, ei aloittanut uutta työsuhdetta kolmen kuukauden kuluttua työsuhteen päättymisestä, ja noin 25–35 prosenttia heistä ei aloittanut uutta työsuhdetta kuuden kuukauden kuluttua työsuhteen päättymisestä.
Asiantuntijoilla, erityisasiantuntijoilla ja johtajilla sekä tieteellisen tutkimuksen käsittelyperusteella maassa olevilla kuluu tyypillisesti muita ammattiryhmiä kauemmin työsuhteen loppumisesta uuden työsuhteen alkamiseen. Tämä vaikuttaa kuitenkin koskevan vain työsuhteiden välissä olevia aikoja eikä rekisteröityä työttömyyttä. Erityisasiantuntijan tai tieteellisen tutkimuksen käsittelyperusteella maassa olevien rekisteröityminen työttömäksi työnhakijaksi on kuitenkin harvinaista.
Asiantuntijoiden ja johtajien sekä erityisasiantuntijan tai tieteellisen tutkimuksen käsittelyperusteella maassa olevien työttömyysjaksot päättyvät myös muita ei-pysyvällä työperusteisella oleskeluluvalla maassa olevia useammin joko maasta poistumiseen, opiskelun aloittamiseen tai työvoimasta poistumiseen.
Ei-pysyvällä työperusteisella oleskeluluvalla Suomessa vuosittain oleskelevien palkansaajien määrä on kasvanut vuosina 2017–2021 noin 17 000 henkilöstä noin 27 000 henkilöön. Vuosittain tässä joukossa olevista noin 10 prosenttia kokee työsuhteen päättymisen ilman välitöntä uuden työsuhteen alkamista. Työttömäksi työnhakijaksi tästä joukosta vuosittain rekisteröityy noin 2–3 prosenttia.
Työsuhteen loppuminen ja työttömäksi työnhakijaksi rekisteröityminen on harvinaisempaa vähintään 3000 kuin alle 3000 euroa kuukaudessa ansaitsevien joukossa, harvinaisempaa asiantuntijoiden ja johtajien kuin muiden ammattiryhmien joukossa ja harvinaisempaa heillä, joiden oleskeluluvan käsittelyperuste on erityisasiantuntija kuin heillä, joiden käsittelyperuste on jokin muu.
Noin 50–60 prosenttia työttömäksi työnhakijaksi rekisteröityneistä ei aloittanut uutta työsuhdetta kolmen kuukauden kuluessa ja noin 35–45 prosenttia työttömäksi työnhakijaksi rekisteröityneistä ei aloittanut uutta työsuhdetta kuuden kuukauden kuluessa työttömäksi työnhakijaksi rekisteröitymisestä. Noin 40–50 prosenttia heistä, joiden työsuhde on päättynyt, ei aloittanut uutta työsuhdetta kolmen kuukauden kuluttua työsuhteen päättymisestä, ja noin 25–35 prosenttia heistä ei aloittanut uutta työsuhdetta kuuden kuukauden kuluttua työsuhteen päättymisestä.
Asiantuntijoilla, erityisasiantuntijoilla ja johtajilla sekä tieteellisen tutkimuksen käsittelyperusteella maassa olevilla kuluu tyypillisesti muita ammattiryhmiä kauemmin työsuhteen loppumisesta uuden työsuhteen alkamiseen. Tämä vaikuttaa kuitenkin koskevan vain työsuhteiden välissä olevia aikoja eikä rekisteröityä työttömyyttä. Erityisasiantuntijan tai tieteellisen tutkimuksen käsittelyperusteella maassa olevien rekisteröityminen työttömäksi työnhakijaksi on kuitenkin harvinaista.
Asiantuntijoiden ja johtajien sekä erityisasiantuntijan tai tieteellisen tutkimuksen käsittelyperusteella maassa olevien työttömyysjaksot päättyvät myös muita ei-pysyvällä työperusteisella oleskeluluvalla maassa olevia useammin joko maasta poistumiseen, opiskelun aloittamiseen tai työvoimasta poistumiseen.
Avainsanat
työperusteinen oleskelulupa, maahanmuutto, työttömyys
Kokoelmat
- Datahuone [11]