Koetun elämänlaadun alueelliset erot ja Suomen sisäinen muuttoliike : Siirtolaisuusinstituutin alueellisen elämänlaatu- ja muuttokyselyn keskeiset havainnot
Hanell, Tomas; Mattila, Markku (2024-08)
Lataukset:
Hanell, Tomas
Mattila, Markku
Siirtolaisuusinstituutti
08 / 2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7399-43-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7399-43-9
Kuvaus
1. Johdanto
1.1 Aineisto
1.2 Miten koettua elämänlaatua mitataan
1.3 Raportin rakenne
1.4 Koetun elämänlaadun perustekijät
Sukupuoli
Ikä
Koulutustaso
Terveys
Tulotaso
Pääasiallinen toiminta
Ulkomaalaistaustaisuus ja kieli
2. Alueellinen elämänlaatu Suomessa
Elämänlaadun kaupunki–maaseutuparadoksi
Sosiaaliset suhteet
Elämänlaadun epätasa-arvo
3. Muuttamisen vaikutus elämänlaatuun
Maan sisäisen muuton vaikutus elämänlaatuun tutkimustiedon valossa
Muuttajat aineistossamme
Muuton vaikutus koettuun elämänlaatuun
Etätyö, muuttaminen ja elämänlaatu
1
1.1 Aineisto
1.2 Miten koettua elämänlaatua mitataan
1.3 Raportin rakenne
1.4 Koetun elämänlaadun perustekijät
Sukupuoli
Ikä
Koulutustaso
Terveys
Tulotaso
Pääasiallinen toiminta
Ulkomaalaistaustaisuus ja kieli
2. Alueellinen elämänlaatu Suomessa
Elämänlaadun kaupunki–maaseutuparadoksi
Sosiaaliset suhteet
Elämänlaadun epätasa-arvo
3. Muuttamisen vaikutus elämänlaatuun
Maan sisäisen muuton vaikutus elämänlaatuun tutkimustiedon valossa
Muuttajat aineistossamme
Muuton vaikutus koettuun elämänlaatuun
Etätyö, muuttaminen ja elämänlaatu
1
Tiivistelmä
Minkälaiselta Suomen alueellinen maantiede näyttäytyy, jos sitä ei
tarkastele perinteisten aluekehitysmittarien valossa, vaan koetun elämänlaadun
näkökulmasta? Mikä yksilötason vaikutus maan sisäisellä
muutolla on muuttajan koettuun elämänlaatuun?
Siirtolaisuusinstituutin alueellinen elämänlaatu- ja muuttokysely täyttää
tätä tietämyksen aukkoa. Kyselyyn otti osaa yli neljätuhatta suomalaista,
joista reilu tuhat oli kyselyä edeltäneen kahden vuoden aikana
muuttanut maakunnasta toiseen.
Aineiston mukaan koetun elämänlaadun ja taloudellisen kehityksen
maantieteelliset alueet eroavat Suomessa toisistaan. Suuret, vauraat
ja dynaamiset kasvukeskukset eivät kykene tuottamaan asukkailleen
korkeinta mahdollista elämänlaatua. Sen sijaan koettu elämänlaatu on
korkeampaa maaseutuvaltaisilla alueilla ja pienemmillä paikkakunnilla.
Muuttamalla kyetään parantamaan omaa elämänlaatua, oli muuton
suunta mikä tahansa. Koetun elämänlaadun positiivinen muutos oli
merkittävintä niillä muuttajilla, jotka muuttivat suuremmalta seudulta
pienemmälle, joskin myös vastakkaiseen suuntaan muuttaneilla elämänlaatu
koheni enemmän kuin heillä, jotka eivät muuttaneet.
tarkastele perinteisten aluekehitysmittarien valossa, vaan koetun elämänlaadun
näkökulmasta? Mikä yksilötason vaikutus maan sisäisellä
muutolla on muuttajan koettuun elämänlaatuun?
Siirtolaisuusinstituutin alueellinen elämänlaatu- ja muuttokysely täyttää
tätä tietämyksen aukkoa. Kyselyyn otti osaa yli neljätuhatta suomalaista,
joista reilu tuhat oli kyselyä edeltäneen kahden vuoden aikana
muuttanut maakunnasta toiseen.
Aineiston mukaan koetun elämänlaadun ja taloudellisen kehityksen
maantieteelliset alueet eroavat Suomessa toisistaan. Suuret, vauraat
ja dynaamiset kasvukeskukset eivät kykene tuottamaan asukkailleen
korkeinta mahdollista elämänlaatua. Sen sijaan koettu elämänlaatu on
korkeampaa maaseutuvaltaisilla alueilla ja pienemmillä paikkakunnilla.
Muuttamalla kyetään parantamaan omaa elämänlaatua, oli muuton
suunta mikä tahansa. Koetun elämänlaadun positiivinen muutos oli
merkittävintä niillä muuttajilla, jotka muuttivat suuremmalta seudulta
pienemmälle, joskin myös vastakkaiseen suuntaan muuttaneilla elämänlaatu
koheni enemmän kuin heillä, jotka eivät muuttaneet.