Venäjän korkeakoulujen sotilasoppituolit
Timonen, Tuukka (2024)
Timonen, Tuukka
Maanpuolustuskorkeakoulu
Sotataidon laitos
operaatiotaito ja taktiikka
Pro gradu -tutkielma (SM)
2024
Teos on tarkoitettu opetus- ja tutkimus- sekä yksityiseen käyttöön voimassa olevien tekijänoikeuslain säädösten mukaan. Teoksen kaupallinen hyödyntäminen on kielletty
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024080764062
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024080764062
Tiivistelmä
Vuonna 2019 Venäjän korkeakoulujen yhteyteen perustettiin sotilasoppituoleja, joissa annettavan sotilaskoulutuksen suorittamalla yksilölle tarjottiin mahdollisuus täyttää asevelvollisuutensa. Sotilasoppituolijärjestelmää ei pidetä kuitenkaan uutena keksintönä, vaan reserviä on koulutettu tavanomaisen asepalveluksen ohella korkeakouluissa lähes vuosisadan ajan. Tämä tutkimus toteutettiin osana Maanpuolustuskorkeakoulun johtamaa tutkimusta Venäjän sotilaallinen turvallisuus - asevoimat 2040 tavoitteenaan selvittää Venäjän korkeakoulujen asemaa sotilaallisen reservin tuottajina. Tutkimustehtävänä oli täten lisätä ymmärrystä ja tietopohjaa Venäjän korkeakoulujen sotilasoppituoleista, joita ei ole aiemmin tutkittu suomalaisen sotatieteen tutkimuskentällä.
Tutkimuksessa määriteltiin sotilasoppituolijärjestelmä, jonka historia instituutiona ulottuu Neuvostoliiton perustamisvuosiin 1920-luvulle asti. Aineisto koostui Venäjän federaation asiakirjoista, artikkeleista ja kirjallisuudesta, joita käsiteltiin monimenetelmällisesti laadullisia ja määrällisiä menetelmiä käyttäen. Irkutskin valtionyliopistoon liittyvistä asiakirjoista, koulutussuunnitelmista ja uutisista etsittiin tapaustutkimuksellisesti koulutusprosessia kuvaavia tekijöitä, joista tehtiin induktiivista päättelyä lähdekritiikkiä hyödyntäen. Tapaustutkimuksen arviota ekstrapoloimalla hahmotettiin kaksi tulevaisuudennäkymää 2040-luvulle.
Irkutskin valtionyliopiston tapauksen avulla selvitettiin sotilasoppituoliin hakeutumista, koulutusprosessia ja tuotettua sotilaallista voimaa reservin muodostamisen näkökulmasta. Yksityiskohtainen tarkastelu ilmentää Irkutskin tapauksessa moottorijalkaväen vahvaa asemaa osana maavoimien taistelua. Valtionyliopisto tuotti vuodessa noin kahden moottorijalkaväkikomppanian johtajareservin. Irkutskin tapauksesta laajennetun arvion perusteella Venäjän asevoimien maavoimat saa lähes 0,25 prosentin vuosittaisen henkilöstölisän rivivahvuuteensa. Sotilasoppituolijärjestelmän uudistaminen on vielä kesken, mutta tämän tutkimuksen havaintojen perusteella opetusresurssin riittävyys näyttäytyy keskeisenä kasvun kannalta.
Tutkimuksen perusteella Venäjän korkeakoulujen sotilasoppituolit toteuttavat pääosin niille asetetut velvoitteet johtajareservin kouluttamisesta ympäri liittovaltion, kuitenkin metropolialueisiin keskittyen. Järjestelmää kehitetään siten, että tulevaisuudessa jokaisella yliopistolla on oma sotilasoppituolinsa, millä helpotetaan reservin kouluttamista asevoimille. Sotilaskoulutus toteutetaan aineiston mukaan sotilaallisena päivänä kerran viikossa, poikkeuksena opinnot päättävä sotaharjoitus. Täten sotilasoppituoleissa järjestetty koulutus ei pääse yhdenmukaiseen lopputulokseen tavanomaisen asepalveluksen kanssa etenkään taistelukoulutuksen laadun osalta. Jatkotutkimuskohteita ovat korkeakouluja käsittelevä vertaileva tutkimus ja maantieteellisestä näkökulmasta toteutettava määrällinen tutkimus. Sotilasoppituolijärjestelmä on kaikki puolustushaarat kattava laaja kokonaisuus, jonka koulutusprosessin laatua voi tutkia tavanomaisen varusmiespalveluksen rinnalla.
Tutkimuksessa määriteltiin sotilasoppituolijärjestelmä, jonka historia instituutiona ulottuu Neuvostoliiton perustamisvuosiin 1920-luvulle asti. Aineisto koostui Venäjän federaation asiakirjoista, artikkeleista ja kirjallisuudesta, joita käsiteltiin monimenetelmällisesti laadullisia ja määrällisiä menetelmiä käyttäen. Irkutskin valtionyliopistoon liittyvistä asiakirjoista, koulutussuunnitelmista ja uutisista etsittiin tapaustutkimuksellisesti koulutusprosessia kuvaavia tekijöitä, joista tehtiin induktiivista päättelyä lähdekritiikkiä hyödyntäen. Tapaustutkimuksen arviota ekstrapoloimalla hahmotettiin kaksi tulevaisuudennäkymää 2040-luvulle.
Irkutskin valtionyliopiston tapauksen avulla selvitettiin sotilasoppituoliin hakeutumista, koulutusprosessia ja tuotettua sotilaallista voimaa reservin muodostamisen näkökulmasta. Yksityiskohtainen tarkastelu ilmentää Irkutskin tapauksessa moottorijalkaväen vahvaa asemaa osana maavoimien taistelua. Valtionyliopisto tuotti vuodessa noin kahden moottorijalkaväkikomppanian johtajareservin. Irkutskin tapauksesta laajennetun arvion perusteella Venäjän asevoimien maavoimat saa lähes 0,25 prosentin vuosittaisen henkilöstölisän rivivahvuuteensa. Sotilasoppituolijärjestelmän uudistaminen on vielä kesken, mutta tämän tutkimuksen havaintojen perusteella opetusresurssin riittävyys näyttäytyy keskeisenä kasvun kannalta.
Tutkimuksen perusteella Venäjän korkeakoulujen sotilasoppituolit toteuttavat pääosin niille asetetut velvoitteet johtajareservin kouluttamisesta ympäri liittovaltion, kuitenkin metropolialueisiin keskittyen. Järjestelmää kehitetään siten, että tulevaisuudessa jokaisella yliopistolla on oma sotilasoppituolinsa, millä helpotetaan reservin kouluttamista asevoimille. Sotilaskoulutus toteutetaan aineiston mukaan sotilaallisena päivänä kerran viikossa, poikkeuksena opinnot päättävä sotaharjoitus. Täten sotilasoppituoleissa järjestetty koulutus ei pääse yhdenmukaiseen lopputulokseen tavanomaisen asepalveluksen kanssa etenkään taistelukoulutuksen laadun osalta. Jatkotutkimuskohteita ovat korkeakouluja käsittelevä vertaileva tutkimus ja maantieteellisestä näkökulmasta toteutettava määrällinen tutkimus. Sotilasoppituolijärjestelmä on kaikki puolustushaarat kattava laaja kokonaisuus, jonka koulutusprosessin laatua voi tutkia tavanomaisen varusmiespalveluksen rinnalla.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2404]