Sodan usvaa Ukrainassa 2010- ja 2020-luvuilla

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin miten sodan usva ja sitä aiheuttavat sodan kitkatekijät esiintyivät nykyaikaisessa sodankäynnissä Ukrainassa vuosien 2014-2015 konfliktien aikana sekä keväällä 2022 Venäjän hyökättyä oikeudettomasti Ukrainaan. Tutkimustehtävää lähestyttiin neljän toisiaan seuranneiden osakokonaisuuksien kautta. Aluksi tarkasteltiin sodan usvan ja sodan kitkatekijöiden teoriaa ja luotiin teoreettinen viitekehys sodan usvasta ja sodan kitkatekijöistä. Luodun viitekehyksen avulla tarkasteltiin kolmea toisistaan erillistä kokonaisuutta, jotka olivat Krimin niemimaan valtausoperaatio vuonna 2014, Itä-Ukrainan konflikti vuosina 2014-2015 ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan keväällä 2022. Pyrkimyksenä oli selvittää miten sodan usva ja sitä aiheuttavat sodan kitkatekijät näkyivät kyseisissä tapahtumissa sekä niiden sisältämissä yksittäisissä taisteluissa.

Menetelmällisesti kyseessä oli laadullinen tutkimus ja tutkimusaineisto koostui pääosin suomalaisista, eurooppalaisista sekä yhdysvaltalaisista kirjallisista lähteistä. Lähteiden joukossa oli niin julkaistua kirjallisuutta ja tieteellisiä artikkeleita, kuin uutisia sekä eri internetsivustoilta koostettua aineistoa, esimerkiksi sota-aiheisia blogikirjoituksia. Keskeisinä analyysimenetelminä tutkimuksessa käytettiin aineistopohjaista sisällönanalyysiä sodan usvan teoreettisen viitekehyksen muodostamisessa sekä sitä seuranneiden päälukujen osalta teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Teoreettiseen viitekehykseen työn ensimmäisessä vaiheessa nostetut kitkatekijät ohjasivat päälukujen aineiston analysointia.

Ukrainassa vuonna 2014 vallinnut poliittinen epävarmuus ja maan sisäinen levottomuus loivat otollisen maaperän konfliktien syntymiselle. Tutkimus vahvistaa Clausewitzin aikaisia käsityksiä konfliktien ja sotien ennakoimattomuudesta ja monimutkaisuudesta, ja osoittaa, että nykyaikaisessa sodankäynnissä kohdataan yhä edelleen samanlaisia vaikutuksia sodankäynnin dynamiikkaan aiheuttavia kitkatekijöitä, kuin Clausewitzinkin aikana. Sodankäynnissä kitkatekijät ja sodan usva ovat erottamattomasti yhteydessä toisiinsa, luoden loputtoman tekijöiden ja niiden vaikutuksen kehän. Sodan usva ilmenee taistelukentällä toiminnan ennakoimattomuutena, odottamattomina ja yllättävinä tilanteina ja erityisesti päätöksentekoon kohdistuvana epävarmuutena kaaoksen keskellä. Ukrainan sisäpoliittinen tilanne sekä asevoimien vaikeudet vuonna 2014 alhaisen valmiustason, vanhentuneen kaluston ja huonosti koulutetun joukon osalta antoivat Venäjälle mahdollisuuden Krimin niemimaalla toteutettuun nopeaan valtausoperaatioon, ajaen Ukrainan hallinnon ja asevoimien johdon sodan usvan keskelle. Keväällä 2022 Ukrainan valmius kohdata hyökkääjä oli korkeampi ja sankimman usvan keskelle sodan alkuvaiheessa joutuikin Venäjä itse. Tutkimuksesta on hyvin havaittavissa, miten keskeisessä asemassa sodan usvan välttämiseksi on tiedustelun onnistuminen. Sodan usvan keskellä tiedon puute, virheelliset tulkinnat ja väärinymmärrykset johtavat helposti virhearviointeihin, vaikeuttavat päätöksentekoa ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamista. Sodan usvan ymmärtäminen ei korostu vain taistelukentällä sotilaallisessa toiminnassa, vaan myös laajemmassa yhteiskunnallisessa ja poliittisessa kontekstissa. Se nostaa keskiöön ihmisen kyvyn kohdata odottamaton, hallita epävarmuutta, mukautua tilanteeseen ja tehdä päätöksiä epävarmuuden keskellä.