Kitkamittareiden ja kuva-aineiston hyödyntäminen maanteiden hoidon projektipäällikön työssä

Abstract

Projektipäälliköiden talvihoidon laadunseurannan työvälinevalikoima on laajentumassa. Projektipäälliköiden käyttöön on tulossa tien päällä suoritettuun videointiin perustuva kuva-aineisto edistyneellä käyttöliittymällä. Lisäksi optisia keliantureita tulee yhä enemmän projektipäälliköiden käyttöön. Tässä tutkimuksessa oli tavoitteena käydä läpi keskeiset viimeaikaiset tutkimustulokset mainittuihin työkaluihin ja mobiilin kelinseurantaan liittyen. Lisäksi tavoitteena oli selvittää kitkamittausten ja muiden valvontatyökalujen käyttöä Ruotsissa ja Norjassa. Tutkimuksessa haastateltiin projektipäälliköitä, kunnossapidon asiantuntijoita ja pistokoevalvontakonsultteja.

Viime vuosina alan tutkimus on keskittynyt optisiin keliantureihin ja joukkoistettuun tiedonkeruuseen. Tutkimuksella on saatu hyvä kuva optisten kelianturien suorituskyvystä, mutta mobiilien optisten anturien käyttö on pysynyt Ruotsissa ja Norjassa melko vähäisenä. Suomessa optisten anturien käyttö on jakanut mielipiteitä. Laajassa Mäntsälän urakan testissä osa työnjohdosta ja kuljettajista piti järjestelmää hyödyllisenä, kun osa ei nähnyt lainkaan hyötyjä.

Ruotsissa joukkoistetulla tiedonkeruulla on keskeinen asema talvihoidon laadunvalvonnassa. Suomessa on viime vuosina ollut useita joukkoistettuun tiedonkeruuseen liittyviä hankkeita, mutta mitään menetelmää ei ole vielä otettu laadunvalvonnan välineeksi. Usein näiden järjestelmien hyöty/kustannussuhteita on pidetty liian alhaisina.

Suomessa valvontakonsulttien tekemän talvihoidon laadunvalvonnan määrät vaihtelevat paljon. ELY:jen välillä voi olla valvontasuoritteen osalta jopa kymmenkertaisia eroja.

Haastatelluista kahdeksasta projektipäälliköstä kaksi kertoi, etteivät mittaa kitkaa juuri koskaan. Projektipäälliköistä viisi kertoi, että he ovat määränneet omiin kitkamittauksiin liittyviä sanktioita korkeintaan kerran koko uransa aikana. Mobiilit optiset anturit nähtiin mieluummin urakoitsijoiden ja pistokoevalvontakonsulttien kuin projektipäälliköiden itsensä käytössä.

Niin projektipäälliköt kuin talvihoidon asiantuntijat näkivät ns. kuva-aineiston hyödyllisenä ja tarpeellisena. Useissa tilanteissa projektipäällikön on vaikeaa tai mahdotonta pysähtyä kuvaamaan jotain kohdetta. Jatkuva kuvaus on tällöin ainoa mahdollisuus. Käyttötarpeita kuva-aineistolle on lukuisia.

Erilaiset tekoälyyn, automaatioon ja tietojen yhdistämiseen liittyvät menetelmät tulevat lisääntymään talvihoidon laadunvalvonnassa. Ruotsissa säähavainnot, mittaustiedot ja urakoitsijan toimenpiteet ovat yhdessä järjestelmässä. Suomessa ei ole toistaiseksi haluttu tähän vielä mennä, mutta tätä kohti kannattaa mahdollisesti suunnata.

Uudessa MHU-urakkamallissa projektipäälliköiden työajasta yhä enemmän kuluu talous- ja hallinnollisiin asioihin. Erilaisten mobiilien mittaus- ja tallennusjärjestelmien yleistyessä on myös ilmeistä, että projektipäälliköiden säännöllisten tien päällä tehtävien tiestötarkastusten tarve jonkin verran vähenee.