Lähteikköjen pohjaeläimet

Abstract

Hankkeiden yhteydessä lajeja selvitettäessä panostetaan usein uhanalaisiin, suojeltuihin tai muuten huomioon otettaviin lajeihin, kuten luontodirektiivin liitteiden lajeihin. Tällöin pyritään arvioimaan hankkeen vaikutuksia kyseisten kohdelajien kannalta. Toinen näkökulma on arvioida vaikutuksia hankkeen yhteisötasolla; miten hanke vaikuttaa elinympäristölle tyypillisen yhteisön rakenteeseen? Molempia lähestymistapoja voidaan soveltaa myös lähteiden ja lähteikköjen ennallistamisen vaikutuksiin selkärangattomien kannalta.

Vedessä tai vesirajassa eläviä selkärangattomia voidaan käyttää lähteikköjen tilan arvioinnissa sekä ennallistamisen tai muiden ihmisvaikutusten arvioinnissa tai seurannassa. Selkärangattomien selvitykseen on monenlaisia menetelmiä lajiselvityksen rajauksesta (esimerkiksi koko pohjaeläinlajisto - valitut lajit) riippuen, ja luontaisista levinneisyysrajoitteista johtuen kaikkia lajeja ei kannata etsiä mistä tahansa. Monet lajeista ovat vaikeasti tunnistettavia. Periaatteessa uhanalaisia selkärangatonlajeja voi tulla vastaan lähes minkälaisesta pysyvävetisestä lähteestä tai lähteiköstä tahansa, mutta todennäköisyys riippuu kuitenkin lajikohtaisesti sijainnista ja lähteen tai lähteikön tyypistä.