Rantaradan hankearviointi Kauklahti–Karjaa-rataosalla

Abstract

Kauklahti–Karjaa rataosuus muodostaa noin kolmanneksen Helsingin ja Turun välillä kulkevasta rantaradasta, jonka kokonaispituus on noin 196 kilometriä. Pasila–Karjaa-rataosa avattiin yleiselle liikenteelle jo vuonna 1903 ja radalla on paljon elinkaarensa päähän tulleita kohtia. Rata on jouduttu rakentamaan monin paikoin pehmeiköille, joka on aiheuttanut radan painumista. Myös monet tunnelit ja niiden suuaukot ovat huonossa kunnossa.

Kauklahti–Karjaa-rataosan liikenne koostuu kaukoliikenteestä sekä Kauklahti–Siuntio välillä lisäksi lähijunaliikenteestä. Kaukoliikenteessä matkusti Helsingin ja Karjaan välillä 1,59 miljoonaa matkustajaa vuonna 2022. Helsinki–Turku-välillä liikennöi arkivuorokautena 14 kaukojunaa suuntansa. Lähijunaliikenteessä välillä Kauklahti–Siuntio tehdään lisäksi arviolta noin 2 miljoonaa matkaa vuosittain. Kauklahti–Kirkkonummi välillä lähijunia liikennöi arkivuorokautena 46 vuoroa suuntaansa ja Siuntioon asti 9 vuoroa. Hankearvioinnissa käytetyt liikenne-ennusteet perustuvat Helsinki–Turku-käytävän matkustajaennusteeseen vuodelta 2019.

Hankearviointi rataosalla Kauklahti–Karjaa perustuu rantaradan ja Hangon radan tarveselvitykseen, joka valmistui lokakuussa 2023.

Työssä laadittiin erilliset hankearvioinnit radan peruskorjaustoimenpiteille ja kehittämistoimenpiteille. Peruskorjauksen hankevaihtoehtoina olivat toimenpiteiden toteuttaminen ESKA:n valmistumisen jälkeen vuonna 2029 (P-Ve1a) sekä peruskorjaustoimenpiteiden toteuttaminen Espoon kaupunkiradan (ESKA) rakentamisesta aiheutuvien liikennöinnin viiden viikon totaalikatkojen aikana (P-Ve1b). Vertailu-vaihtoehtona (P-Ve0-) oli ettei toimenpiteitä tehdä ollenkaan, vaan nykyisenkaltainen tilanne säilyy kyseisellä rataosuudella. Kaikki peruskorjauksen toimenpiteet ovat kiireellisiä toimenpiteitä, joilla parannetaan junaliikenteen häiriönhallintaa, mahdollistetaan pistemäisten nopeusrajoitusten poistaminen ja pidetään rata liikennöitävässä kunnossa.

Peruskorjaushankkeiden hyöty-kustannussuhteeksi saatiin hankevaihtoehdossa P-Ve1a 0,60 ja hankevaihtoehdossa P-Ve1b 0,92, kun laskelmassa ei oteta huomioon toteuttamistavasta johtuvaa eroa rakentamiskustannuksissa. Korkeammat rakennuskustannukset vaihtoehdossa P-Ve1a kasvattavat eroa vaihtoehtojen kannattavuuden välillä edelleen. Hankearvioinnissa esitetään suositus tehdä peruskor-jaustoimenpiteet Espoon kaupunkiradan liikennekatkojen aikana.

Kehittämisen hankevaihtoehtoina tarkasteltiin viiden erilaisen kehittämistoimenpidekokonaisuuden toteuttamista (K-Ve1) ja vaihtoehtoisesti näiden lisäksi Siuntion kaksoisraiteen toteuttamista (K-Ve2). Kehittämistoimenpiteillä pyritään parantamaan matkaketjuja, matkustusmukavuutta ja lähiliikenteen toimintamahdollisuuksia sekä poistetaan pistemäisiä nopeusrajoituksia. Kehittämisvaihtoehtojen vertailu-vaihtoehdossa (K-Ve0) vain peruskorjauksen toimenpiteet ovat toteutuneet. Molemmissa kehittämisen hankevaihtoehdossa peruskorjauksen toimenpiteet oletettiin toteutuneiksi. Kehittämisvaihtoehtojen hyöty-kustannussuhteeksi saatiin vaihtoehdossa K-Ve1 0,31 ja Siuntion kaksoisraiteen sisältävässä vaihtoehdossa K-Ve2 0,30. Kehittämishankkeiden yhteiskuntataloudellinen kannattavuus jää heikoksi.

Lähijunaliikenteen maltillinen lisääminen ei edellytä Siuntion kaksoisraidetta. Kaksoisraiteen tarve ja yhteiskuntataloudellinen kannattavuus tulee arvioida uudestaan, jos rataosuudelle Kirkkonummi-Karjaa tulee lähijunaliikennettä huomattavasti lisää.