Uudenmaan vesihuollon nykytila ja kehittämistarpeet : Uudenmaan vesihuollon toimijat, nykytilanne ja muutostarpeet
Renko, Terhi; Huntus, Essi; Valkonen, Kaisa; Laitala, Ritva; Aurola, Anne-Mari; Kuulas, Anne (2023-10)
Renko, Terhi
Huntus, Essi
Valkonen, Kaisa
Laitala, Ritva
Aurola, Anne-Mari
Kuulas, Anne
Etelä-Savon ELY-keskus
10 / 2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-398-160-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-398-160-7
Tiivistelmä
Uudenmaan vesihuollon nykytila ja kehittämistarpeet -selvitys muodostaa kokonaiskuvan Uudenmaan vesihuollon nykytilasta ja nykytilaan keskeisesti vaikuttavista tekijöistä. Selvitys toteuttaa vuoden 2021 aikana laadittua itäisen ja eteläisen Suomen vesihuoltostrategiaa ja tämän pohjalta edelleen laadittua Uudenmaan toimenpidesuunnitelmaa. Selvityksessä on esitetty vesihuollon kehittämiskohteita sekä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Näin ollen selvitys palvelee monia tulevia keskeisiä toimenpiteitä, kuten Uudenmaan vesihuollon alueellisen yleissuunnitelman laadintaa.
Selvityksessä on otettu huomioon Uudenmaan vesihuollon toimijat mahdollisimman kattavasti. Alueen 26 kunnassa toimii noin 60 vesihuoltolain (119/2001) tarkoittamaa vesihuoltolaitosta, neljä tukkulaitosta sekä 60 vesihuolto-osuuskuntaa, joilla ei ole kunnan hyväksymää toiminta-aluetta. Selvitys kattaa yleiskuvaukset kustakin alueen kunnallisesta ja ylikunnallisesta vesihuoltolaitoksesta. Lisäksi selvityksessä on käsitelty vesihuollon toimijoiden yhteistyöverkostoja ja -malleja sekä vesihuoltolaitosten organisointivaihtoehtoja. Selvitys kattaa myös koosteen alueen vesihuollon kehittämiseen liittyvistä suunnitelmista sekä arvion vesihuollon toimijoiden taloudellisesta toimintakyvystä, omaisuudenhallinnan, investointisuunnittelun, tiedolla johtamisen ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisen nykytilasta ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa. Selvitykseen on sisällytetty lisäksi arviot vesihuollon toimijoiden viestinnän tasosta ja haasteista, osaamis- ja taloudellisten resurssien nykytilasta ja tarpeista sekä alueen haja-asutuksen vesihuollon tasosta. Edellisten lisäksi selvityksessä on käsitelty myös alueen vesihuollon toimijoiden koulutustarpeita sekä kiertotalouden ja vihreän siirtymän huomioimista alueen vesihuoltolaitoksilla. Utredningen om nuläget och utvecklingsbehoven för vattenförsörjningen i Nyland ger en helhetsbild av nuläget för vattenförsörjningen i Nyland och de faktorer som har en central inverkan på nuläget. I redogörelsen genomförs den vattenförsörjningsstrategi för Östra och Södra Finland som utarbetades 2021 och på basis av den vidareutarbetade åtgärdsprogrammet för Nyland. I rapporten presenteras utvecklingsområden inom vattenförvaltningen och konkreta förslag på åtgärder för att nå de strategiska målen. Därför tjänar utredningen många centrala åtgärder i framtiden, såsom beredningen av en regional generalplan för vattenförsörjningen i Nyland.
I utredningen har man beaktat vattenförsörjningsaktörerna i Nyland så heltäckande som möjligt. I områdets 26 kommuner finns cirka 60 vattenförsörjningsanläggningar som avses i vattentjänstlagen (119/2001), fyra grossistanläggningar och 60 vattenförsörjningsandelslag som inte har ett verksamhetsområde som kommunen godkänt. Rapporten innehåller allmänna beskrivningar av varje kommunalt och överkommunalt vattenförsörjningsföretag i området. Dessutom diskuteras samarbetsnätverk och modeller för vattenförsörjningsaktörer samt alternativ för organisering av vattenförsörjningsanläggningar. Rapporten innehåller också en sammanfattning av planerna för utveckling av vattenförsörjningen i området samt en bedömning av vattenförsörjningsoperatörernas ekonomiska resultat, nuläget och möjligheterna för kapitalförvaltning, investeringsplanering, kunskapsbaserad förvaltning och utnyttjande av digitala lösningar i framtiden. Rapporten innehåller också bedömningar av nivån på och utmaningarna i kommunikationen mellan vattenförsörjningsaktörerna, nuläget och behoven av kompetens och ekonomiska resurser samt nivån på vattenförsörjningen i glesbygden i området. Utöver ovanstående diskuterar rapporten också utbildningsbehoven hos vattenförsörjningsoperatörer i regionen och hur cirkulär ekonomi och den gröna omställningen beaktas vid regionens vattenförsörjningsanläggningar.
Selvityksessä on otettu huomioon Uudenmaan vesihuollon toimijat mahdollisimman kattavasti. Alueen 26 kunnassa toimii noin 60 vesihuoltolain (119/2001) tarkoittamaa vesihuoltolaitosta, neljä tukkulaitosta sekä 60 vesihuolto-osuuskuntaa, joilla ei ole kunnan hyväksymää toiminta-aluetta. Selvitys kattaa yleiskuvaukset kustakin alueen kunnallisesta ja ylikunnallisesta vesihuoltolaitoksesta. Lisäksi selvityksessä on käsitelty vesihuollon toimijoiden yhteistyöverkostoja ja -malleja sekä vesihuoltolaitosten organisointivaihtoehtoja. Selvitys kattaa myös koosteen alueen vesihuollon kehittämiseen liittyvistä suunnitelmista sekä arvion vesihuollon toimijoiden taloudellisesta toimintakyvystä, omaisuudenhallinnan, investointisuunnittelun, tiedolla johtamisen ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisen nykytilasta ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa. Selvitykseen on sisällytetty lisäksi arviot vesihuollon toimijoiden viestinnän tasosta ja haasteista, osaamis- ja taloudellisten resurssien nykytilasta ja tarpeista sekä alueen haja-asutuksen vesihuollon tasosta. Edellisten lisäksi selvityksessä on käsitelty myös alueen vesihuollon toimijoiden koulutustarpeita sekä kiertotalouden ja vihreän siirtymän huomioimista alueen vesihuoltolaitoksilla.
I utredningen har man beaktat vattenförsörjningsaktörerna i Nyland så heltäckande som möjligt. I områdets 26 kommuner finns cirka 60 vattenförsörjningsanläggningar som avses i vattentjänstlagen (119/2001), fyra grossistanläggningar och 60 vattenförsörjningsandelslag som inte har ett verksamhetsområde som kommunen godkänt. Rapporten innehåller allmänna beskrivningar av varje kommunalt och överkommunalt vattenförsörjningsföretag i området. Dessutom diskuteras samarbetsnätverk och modeller för vattenförsörjningsaktörer samt alternativ för organisering av vattenförsörjningsanläggningar. Rapporten innehåller också en sammanfattning av planerna för utveckling av vattenförsörjningen i området samt en bedömning av vattenförsörjningsoperatörernas ekonomiska resultat, nuläget och möjligheterna för kapitalförvaltning, investeringsplanering, kunskapsbaserad förvaltning och utnyttjande av digitala lösningar i framtiden. Rapporten innehåller också bedömningar av nivån på och utmaningarna i kommunikationen mellan vattenförsörjningsaktörerna, nuläget och behoven av kompetens och ekonomiska resurser samt nivån på vattenförsörjningen i glesbygden i området. Utöver ovanstående diskuterar rapporten också utbildningsbehoven hos vattenförsörjningsoperatörer i regionen och hur cirkulär ekonomi och den gröna omställningen beaktas vid regionens vattenförsörjningsanläggningar.
Kokoelmat
- Raportteja [1053]