Hävittäjäparven radiokommunikaation ja tilannetietoisuuden suhde ilmataistelussa
Niemelä, Eemi (2023)
Niemelä, Eemi
Maanpuolustuskorkeakoulu
Sotatekniikan laitos
sotatekniikka
Pro gradu -tutkielma (SM)
2023
Teos on tarkoitettu opetus- ja tutkimus- sekä yksityiseen käyttöön voimassa olevien tekijänoikeuslain säädösten mukaan. Teoksen kaupallinen hyödyntäminen on kielletty
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023081094648
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023081094648
Tiivistelmä
Tilannetietoisuudella (engl. situation awareness, SA) on suuri merkitys hävittäjäparven taistelussa. Ilmataistelussa tehokas päätöksenteko vaatii SA:ta eli ymmärrystä ympäristöstä ja sen tapahtumista. Hyvän SA:n on myös havaittu vaikuttavan edullisesti hävittäjäparven suorituskykyyn. Kehittyvä teknologia on lisännyt ohjaajalle välittyvän informaation määrää, joten SA:n muodostaminen ja ylläpitäminen vaatii entistä tehokkaampaa kykyä prosessoida informaatiota. Tutkimusten mukaan hyvä SA on erityisen tärkeää dynaamisissa ja kognitiivisesti haastavissa tehtävissä. Parvi tarvitsee parven jäsenten toimintojen synkronoimiseksi koordinaatiota. Koordinaatio voidaan toteuttaa eksplisiittisesti esimerkiksi puheella tai implisiittisesti tilannetietoisuutta hyödyntäen. Puheella voidaan myös rakentaa parven yhteistä tilannetietoisuutta ja siten luoda edellytyksiä implisiittiselle koordinaatiolle. Hävittäjäparvella on käytössä kaksi radiojaksoa, joiden avulla se kommunikoi keskenään sekä taistelunjohtajan kanssa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millainen on hävittäjäparven radiokommunikaation ja tilannetietoisuuden suhde. Tutkimuksessa järjestettiin kenttäkoe, jossa mitattiin radiokommunikaatiota ja tilannetietoisuutta ilmataistelun kahden eri tyyppisen kriittisen tapahtuman aikana. Näitä olivat tilanteet, joissa parven jäsen oli ampunut ohjuksen viholliskonetta kohti, sekä tilanteet, joissa viholliskone oli ampunut ohjuksen parven jäsentä kohti. Tutkimuksen aineisto hankittiin VERSI22-simulaattoriharjoituksesta. Harjoituksen aikana sen osallistujat tunnistivat tehtävien läpikäyntien aikana lentämistään lennoista kriittisiä tapahtumia ja arvioivat numeerisesti oman SA:nsa tarkkuutta niiden aikana. Lisäksi ohjaajat arvioivat SA:nsa samankaltaisuutta verrattuna parven muiden ohjaajien SA:han. Samojen tapahtumien radiokommunikaatio kuunneltiin ja kategorisoitiin tutkimusta varten. Kategorisointi toteutettiin viestin sisällön sekä lähettäjän ja vastaanottajan mukaan. Kenttäkokeen aineiston analyysissä yksittäisten ohjaajien SA-arvoista laskettiin keskiarvo, jolla kuvattiin parven yhteistä SA:ta (engl. team SA, TSA). TSA:n tarkkuuden ja samankaltaisuuden sekä radiokommunikaation määrän eroavaisuuksia tutkimuksen kriittisten tapahtumien välillä testattiin kahden riippumattoman otoksen t-testillä. Sen jälkeen TSA:n ja radiokommunikaation määrän riippuvuutta tarkasteltiin Pearsonin korrelaatiokertoimen avulla. Tulosten perusteella parven SA:n ja siihen liittyvän radiokommunikaation määrän välillä oli merkittävä yhteys tapahtumissa, joissa parvi oli itse ampunut vihollista. Kun tilannetietoisuuden muodostamiseen tai ylläpitämiseen liittyvien radioviestien määrä kasvoi, TSA:n tarkkuus ja samankaltaisuus heikentyi. Tulosten mukaan lisääntyneellä kommunikaatiolla ei pystytä korjaamaan heikentynyttä TSA:ta kyseisten tapahtumien aikana. Lisäksi havaittiin, että tilanteissa, joissa parvi on ammunnan kohteena, esiintyy merkittävästi enemmän radiokommunikaatiota ja parven TSA on huonompi. Tutkimuksen tulokset korostavat radiokommunikaation heikkouksia ilmataistelussa, jonka toimintaympäristön kehitys asettaa tulevaisuudessa aikaisempaa suurempia haasteita hävittäjäparven koordinaatiolle.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2403]