Yhteishankintojen kustannusvaikuttavuus

Abstract

Arvioimme yhteishankintojen kustannusvaikuttavuutta Suomessa havaintoaineistojen ja haastattelujen avulla. Yhteishankintojen standardoidut hinnat ovat hieman alhaisemmat kuin itsenäisissä hankinnoissa, mutta erot ovat melko pieniä ja harvoin tilastollisesti merkitseviä. Yhteishankinnoissa on enemmän potentiaalista kilpailua, mutta se ei juuri näy jätettyjen tarjousten määrissä. Selvityksessä esitetään yksittäisiä esimerkkejä, joissa yhteishankinnat ovat yhteydessä selvästi alempiin hintoihin ja lisääntyneeseen kilpailuun tai vähäisempään suosimiseen. Tulokset ovat linjassa aiemman kirjallisuuden kanssa: yhteishankinnoilla voi säästää, mutta hyödyt riippuvat hankinnan kohteesta.

Aineistorajoitteiden takia analyysin tilastollinen voima on heikko, vertailukelpoisia tarjouksia havaitaan rajallisesti ja toteutuneita ostoja ei lainkaan. Selvityksen keskeisimpiä osia on aineistopuutteiden dokumentointi. Yhteishankintojen tehokkuuden ja ongelmien arviointi on mahdotonta ilman parempaa aineistoa. Aineistojen saatavuutta ja hyödyntämistä voisi parantaa pienehköillä kustannuksilla.

Haastatteluiden perusteella yhteishankinnoilla voidaan säästää, mutta hyödyt vaihtelevat tilanteen ja hankintamekanismin mukaan. Pienestä otoksesta johtuen eri hankintamekanismeja ei voida haastatteluiden perusteella asettaa paremmuusjärjestykseen niiden aiheuttamien hankintaprosessikustannusten osalta.

Vi bedöm kostnadseffektiviteten av gemensamma (dvs., samordnade) upphandlingar (GU) i Finland med hjälp av observationsdata och intervjuer. De standardiserade priserna för GU är något lägre än för egna inköp, men skillnaderna är ganska små och sällan statistiskt signifikanta. Det finns mer potentiell konkurrens vid GU, vilket inte syns mycket i antalet lämnade anbud. Emellertid presenteras i utredningen enskilda exempel där GU är tydligt kopplade till lägre priser och ökad konkurrens eller mindre favorisering. Resultaten är i linje med tidigare forskningslitteratur: GU kan spara pengar, men fördelarna beror på inköpsobjektet.

På grund av begränsningar i datamaterialet är den statistiska makten i analysen svag, jämförbara inköpspriser observeras i begränsad utsträckning och faktiska inköpspriser observeras inte alls. En av de viktigaste resultaten i utredningen är dokumentationen av datamaterialbristen. Att utvärdera effektiviteten av och problemen med GU är omöjlig utan bättre data. Tillgängligheten och användningen av datamaterial kan förbättras med små kostnader.

Enligt intervjuerna kan GU spara kostnader, men fördelarna varierar beroende på situationen och inköpsmekanismen. På grund av det lilla urvalet kan de olika upphandlingsmekanismerna inte rangordnas utifrån intervjuerna när det gäller de kostnader som upphandlingsprocessen medför.

We evaluate the cost-effectiveness of centralized public procurement (CPP) in Finland using observational data and interviews. Standardized prices for CPP are slightly lower than in decentralized procurement, but the differences are relatively small and rarely statistically significant. CPP has more potential competition, but this is not reflected in the number of bids received. However, the study presents individual examples where CPP is clearly associated with lower prices, and increased competition or reduced favoritism. The results are in line with the previous literature: CPP can result in savings, but the benefits depend on the type of product.

Due to data limitations, the statistical power of the analysis is weak. Moreover, comparable prices are rarely observed, and actual realized purchase prices are not observed at all. One of the key results of the study is the documentation of data deficiencies. Evaluating the efficiency and problems of CPP and public procurement is impossible without better data. The availability and utilization of data could be improved at relatively small costs.

Based on interviews, CPP can save costs, but the benefits vary depending on the situation and procurement mechanism. Due to the small sample, the different procurement mechanisms cannot be ranked based on the interviews and on the basis of the procurement process costs they generate.