Toimialakartoituksesta vuoropuheluun : Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan toimialakohtaisen ennakointikäytännön vaikuttavuuskartoitus
Myllylä, Yrjö; Kujanpää, Irina (2022-06-01)
Myllylä, Yrjö
Kujanpää, Irina
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
01.06.2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN 978-952-398-057-0
https://urn.fi/URN:ISBN 978-952-398-057-0
Tiivistelmä
Tässä vaikuttavuuskartoituksessa on keskitytty Kymenlaaksossa vuonna 2020 toteutetun Matkailu- ja ravitsemusalan ja Etelä-Karjalassa vuonna 2021 toteutetun Liike-elämän palveluiden toimialakartoitusten vaikutusten arviointiin. Myös valtakunnallisia levittämismahdollisuuksia on arvioitu.
Päämetodina on ollut Delfoi-menetelmän sovellus, jossa asiantuntijoina ovat ennen muuta tutkittaviin toimialakohtaisiin ennakointikäytäntöihin osallistuneet toimijatahot ja henkilöt Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Ensimmäiselle haastattelukierrokselle osallistui 15 ja toiselle 42 henkilöä.
Toimeksiantoon liittyvä tehtävä oli vastata tutkimuskysymyksiin, jotka olivat seuraavat: Miten kartoituksesta saatavaa tietoa käsitellään? Mitä tiedolla tehdään oppilaitoksissa ja muiden toimijoiden piirissä? Millaisia ovat kartoituksen hyvät elementit ja käytänteet? Millaisia parannusehdotuksia on? Mikä on vaikuttavuus alueellisesti? Millainen on monistettavuusmahdollisuus valtakunnallisesti?
Lyhyet vastaukset tutkimuskysymyksiin ovat seuraavat: Tietoa käsitellään yhteisissä foorumeissa, kuten Jatkuvan oppimisen verkostotiimissä (JOP-verkostotiimi) sekä organisaatiokohtaisesti. Organisaatioissa tieto on toiminut muun muassa hankesuunnittelun sekä täsmä- ja työvoimakoulutuksen tukena. Parhaimpina käytänteinä pidetään sitä, että oppilaitokset ovat mukana, toiseksi että on asenne ja tahtotila kehittää konseptia, kolmantena toistuvuutta kertasuorituksen sijaan. Hyviä käytänteitä ovat myös konseptin kokonaisuus itsessään ja toimijoiden verkostoituminen toteutuksessa. Eniten toivottiin parannuksia yritysten ja työnantajien välittömiin tarpeisiin reagointiin, työnantajia ottamaan kantaa lopputulokseen toimialatyöpajassa, jatkotoimenpiteiden avaamista, haastattelu- ja toimialatyöpajayhteenvetoraportin toimittamista haastatelluille yrityksille ja työnantajille heti niiden valmistuttua, jatkotoimenpiteiden priorisointia, kuntien edustajien kutsumista toimialatyöpajoihin ja raportoidun tiedon läpikäyntiä yhteisillä foorumeilla.
Alueelliset vaikutukset ovat olleet tähän mennessä suurimmat toimialan tilannekuvan ja verkoston yhteisten näkemysten syntymiseen, jatkuvan oppimisen periaatteiden edistämiseen ja yhteistyön lisääntymiseen eri toimijoiden välillä. Konsepti on skaalattavissa valtakunnalliseksi eri kokoisille alueilla sovellettavaksi käytännössä kaikilta osin, toteutusverkosto-, raportointi-, tietojärjestelmä-, viestintäkäytänteineen yms. TKI-hankkeilla ja käytännön toteutuksessa konseptia voidaan kehittää edelleen. Konsepti voi saada eri alueilla hiukan toisistaan poikkeavia piirteitä. Esimerkiksi tärkeäksi koettuja erityiskysymyksiä voidaan ottaa alueellisesti käsittelyyn. Toimialavalinnat tehdään alueiden työnantajien tarpeita kuullen laajapohjaisesti.
Vaikuttavuuskartoituksen toimeksiantaja oli Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Vaikuttavuuskartoituksen päätoimittaja oli RD Aluekehitys Oy, jossa työstä vastasi toimitusjohtaja Yrjö Myllylä. Työ toteutettiin yhteistyössä Xamkin ETUKENO-hankkeen ja sen projektipäällikkö Irina Kujanpään kanssa. eDelphi-alustan ja tulosten alustavan analyysin tuotti Metodix Oy johtaja Hannu Linturin johdolla.
Päämetodina on ollut Delfoi-menetelmän sovellus, jossa asiantuntijoina ovat ennen muuta tutkittaviin toimialakohtaisiin ennakointikäytäntöihin osallistuneet toimijatahot ja henkilöt Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Ensimmäiselle haastattelukierrokselle osallistui 15 ja toiselle 42 henkilöä.
Toimeksiantoon liittyvä tehtävä oli vastata tutkimuskysymyksiin, jotka olivat seuraavat: Miten kartoituksesta saatavaa tietoa käsitellään? Mitä tiedolla tehdään oppilaitoksissa ja muiden toimijoiden piirissä? Millaisia ovat kartoituksen hyvät elementit ja käytänteet? Millaisia parannusehdotuksia on? Mikä on vaikuttavuus alueellisesti? Millainen on monistettavuusmahdollisuus valtakunnallisesti?
Lyhyet vastaukset tutkimuskysymyksiin ovat seuraavat: Tietoa käsitellään yhteisissä foorumeissa, kuten Jatkuvan oppimisen verkostotiimissä (JOP-verkostotiimi) sekä organisaatiokohtaisesti. Organisaatioissa tieto on toiminut muun muassa hankesuunnittelun sekä täsmä- ja työvoimakoulutuksen tukena. Parhaimpina käytänteinä pidetään sitä, että oppilaitokset ovat mukana, toiseksi että on asenne ja tahtotila kehittää konseptia, kolmantena toistuvuutta kertasuorituksen sijaan. Hyviä käytänteitä ovat myös konseptin kokonaisuus itsessään ja toimijoiden verkostoituminen toteutuksessa. Eniten toivottiin parannuksia yritysten ja työnantajien välittömiin tarpeisiin reagointiin, työnantajia ottamaan kantaa lopputulokseen toimialatyöpajassa, jatkotoimenpiteiden avaamista, haastattelu- ja toimialatyöpajayhteenvetoraportin toimittamista haastatelluille yrityksille ja työnantajille heti niiden valmistuttua, jatkotoimenpiteiden priorisointia, kuntien edustajien kutsumista toimialatyöpajoihin ja raportoidun tiedon läpikäyntiä yhteisillä foorumeilla.
Alueelliset vaikutukset ovat olleet tähän mennessä suurimmat toimialan tilannekuvan ja verkoston yhteisten näkemysten syntymiseen, jatkuvan oppimisen periaatteiden edistämiseen ja yhteistyön lisääntymiseen eri toimijoiden välillä. Konsepti on skaalattavissa valtakunnalliseksi eri kokoisille alueilla sovellettavaksi käytännössä kaikilta osin, toteutusverkosto-, raportointi-, tietojärjestelmä-, viestintäkäytänteineen yms. TKI-hankkeilla ja käytännön toteutuksessa konseptia voidaan kehittää edelleen. Konsepti voi saada eri alueilla hiukan toisistaan poikkeavia piirteitä. Esimerkiksi tärkeäksi koettuja erityiskysymyksiä voidaan ottaa alueellisesti käsittelyyn. Toimialavalinnat tehdään alueiden työnantajien tarpeita kuullen laajapohjaisesti.
Vaikuttavuuskartoituksen toimeksiantaja oli Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Vaikuttavuuskartoituksen päätoimittaja oli RD Aluekehitys Oy, jossa työstä vastasi toimitusjohtaja Yrjö Myllylä. Työ toteutettiin yhteistyössä Xamkin ETUKENO-hankkeen ja sen projektipäällikkö Irina Kujanpään kanssa. eDelphi-alustan ja tulosten alustavan analyysin tuotti Metodix Oy johtaja Hannu Linturin johdolla.
Kokoelmat
- Raportteja [1086]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineisto, joilla on samankaltaisia nimekkeitä, tekijöitä tai asiasanoja.
-
Politiikkatoimien vaikutukset työvoiman tarpeeseen Suomen taloudessa 2010-2025
Honkatukia, Juha; Ahokas, Jussi
VATT Tutkimukset : 161 (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT, 30.12.2010)Tässä raportissa ennakoidaan työvoiman tarvetta Suomen taloudessa vuosien 2010 ja 2025 välisenä aikana. Työvoiman tarvearviot ovat keskeinen osa julkisen sektorin ennakointijärjestelmää, jonka avulla pyritään hahmottamaan ... -
Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2015–2030
Honkatukia, Juha; Niemi, Janne; Ahokas, Jussi; Simola, Antti; Tamminen, Saara; Lehmus, Markku
VATT Tutkimukset : 181 (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT, 26.05.2015)Tässä tutkimuksessa tarkastellaan työvoiman tarpeen kehitystä Suomen taloudessa vuosien 2015 ja 2030 välisenä aikana. Tutkimuksessa laaditaan Suomen taloudesta tulevaisuusskenaarioita, joiden perusteella lasketaan ... -
Työvoiman tarve Suomen maakunnissa vuosina 2008-2025
Honkatukia, Juha; Ahokas, Jussi
VATT Tutkimukset : 166 (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT, 15.09.2011)Tässä raportissa esitellään työvoiman tarpeen maakunnittaiset ennusteet vuoteen 2025 asti. Työvoiman tarpeen ennakointi on keskeinen osa julkisen sektorin ennakointijärjestelmää, jonka avulla pyritään hahmottamaan erilaisia ...