Kaupunkijääkärin fyysisen toimintakyvyn testin luominen ja validointi
Sankari, Matias (2022)
Sankari, Matias
Maanpuolustuskorkeakoulu
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
sotilaspedagogiikka
Pro gradu -tutkielma (SM)
2022
Teos on tarkoitettu opetus- ja tutkimus- sekä yksityiseen käyttöön voimassa olevien tekijänoikeuslain säädösten mukaan. Teoksen kaupallinen hyödyntäminen on kielletty
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022080953472
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022080953472
Tiivistelmä
Rakennetun alueen taistelun merkitys on korostunut viime vuosina kansainvälisissä konflikteissa. Havainnot Irakista ja Syyriasta kertovat, että vaikka taistelua rakennetulla alueella pyritään välttämään, sinne usein joudutaan. Samaan aikaan teknologian kehittymisen avulla on sotilaiden kantamaa taakkaa pyritty vähentämään, mutta siitä huolimatta sotilaiden taisteluvarustuksen paino on jo keskimäärin 50 kg tilanteesta ja tehtävästä riippuen. Jotta kyetään paremmin arvioimaan sotilaiden fyysistä suorituskykyä taistelukentällä, on käytettävä sellaisia kuntotestejä, joissa simuloidaan taistelukentän tehtäviä ja suorite-taan taisteluvarustuksessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää kaupunkijääkäreille soveltuva fyysisen toimintakyvyn testi ja selvittää sen vaatimia fysiologisia ominaisuuksia. Lisäksi tavoitteena oli tuottaa tietoa tehtäväkohtaisista kuntotesteistä Puolustusvoimille. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa Kaartin jääkärirykmentin henkilökunnalle toteutettiin kysely (n = 40), jolla selvitettiin kaupunkijääkäreiden yleisimpiä taistelukentän tehtäviä sekä niiden vaatimia fysiologisia ominaisuuksia. Kyselyyn vastasi 14 henkilöä (35 %). Kyselyn perusteella useimmin toistuvia tehtäviä taistelukentällä ovat erilaiset liikkeenmuodot, haavoittuneen evakuointi, taakan kantaminen sekä murtaminen. Näiden neljän taistelukentän tehtävän perusteella kehitettiin kaupunkijääkäritesti, joka koostuu 50 metrin juoksusta, renkaan lyönnistä lekalla, taakankannosta portaissa, hiekkasäkin nostosta ja esteen ylittämisestä sekä haavoittuneen evakuoinnista. Kaupunkijääkäritestin soveltuvuutta ja siinä kuormittumista tutkittiin vapaaehtoisilla varusmiehillä Kaartin jääkärirykmentissä. Varusmiehet palvelivat Valmiusyksikössä (n = 14; ikä 20 ± 0 vuotta; 181,9 ± 4,5 cm; 75,4 ± 8,7 kg). Koehenkilöiltä mitattiin kehon koostumusta, lihasvoimaa sekä aerobista ja anaerobista kestävyyttä. Kaupunkijääkäritestissä kuormittumista ja suorittamista tutkittiin sekä ennen että jälkeen viiden vuorokauden sotaharjoituksen. Kaupunkijääkäritestin suoritusaikaan olivat vahvimmin yhteydessä kehon koostumuksen osalta paino (r = -0,81 – -0,86, p ≤ 0,01) sekä rasvaton massa (r = -0,83 – -0,91, p ≤ 0,01). Fyysisen suorituskyvyn osalta vahvimmat yhteydet olivat ala- ja yläraajojen maksimivoimaominaisuuksiin (r = -0,59 – -0,78, p ≤ 0,05), joista alaraajojen räjähtävä voimantuotto oli merkittävin. Koko testin tulokseen ei aerobisella tai anaerobisella kestävyydellä havaittu yhteyttä, mutta sekä anaerobisesta tehosta että kapasiteetista löytyi vahva korrelaatio haavoittuneen evakuointi osion (r = -0,58 – -0,74, p ≤ 0,05) kanssa. Viiden päivän sotaharjoituksen kuormituksella ei havaittu yhteyttä kaupunkijääkäritestin suoritusaikaan (89,3 ± 18,7 s vs. 90,7 ± 17,9 s), mutta alaraajojen maksimivoima laski harjoituksen aikana. Sotaharjoituksen jälkeen yläraajojen maksimivoima sekä alaraajojen räjähtävä voimantuotto olivat voimakkaammin yhteydessä testin suoritusaikaan kuin ennen harjoitusta. Kaupunkijääkäritesti soveltuu tehtäväkohtaiseksi kuntotestiksi kaupunkijääkäreille. Testin suorittamiseen on vaikututusta ala- ja yläraajojen maksimivoimaominaisuuksilla sekä anaerobisella kestävyydellä. Testi ei kuitenkaan sovellu kyseisten ominaisuuksien mittariksi. Viiden vuorokauden sotaharjoitus heikentää alaraajojen maksimivoimaominaisuuksia, mutta hyvä jalkojen räjähtävä voimantuotto vähentää heikentyneen maksimivoiman vaikutuksia suorituskykyyn.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]