Taakankantotestin fysiologiset vaatimukset
Saarni, Otto (2022)
Saarni, Otto
Maanpuolustuskorkeakoulu
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
sotilaspedagogiikka
Pro gradu -tutkielma (SM)
2022
Teos on tarkoitettu opetus- ja tutkimus- sekä yksityiseen käyttöön voimassa olevien tekijänoikeuslain säädösten mukaan. Teoksen kaupallinen hyödyntäminen on kielletty
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022080953468
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022080953468
Tiivistelmä
Puolustusvoimien palkattu henkilöstö muodostaa tärkeän osan Puolustusvoimien suorituskyvystä. Lain mukaan ammattisotilaan tulee ylläpitää virkatehtäviensä edellyttämiä sotilaan perustaitoja ja kuntoa. Ammattisotilaiden tulee vuosittain osoittaa fyysisen kunnon olevan tehtävän edellyttämällä tasolla. Kuntotestien osa-alueet ovat 12-minuutin juoksutesti, lihaskuntotesti ja uusimpana osatestinä taakankantotesti. Taakankantotestin tarkoituksena on mitata anaerobista kestävyyttä, puristusvoimaa ja lihashallintaa. Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää miten kehonkoostumus ja fyysinen kunto ovat yhteydessä taakankantotestistä suoriutumiseen. Tutkimuksen toisena tavoitteena oli selvittää millaisia hormonaalisia ja immunologisia vasteita taakankantotesti aiheuttaa. Lisäksi tavoitteena oli arvioida taakankantotestin toistettavuutta. Tutkimukseen osallistui 17 vapaaehtoista opiskelijaa sotatieteiden maisterikurssi 10:ltä (29 ± 1 vuotta, 180,8 ± 7,1 cm, 86,7 ± 12,0 kg). Koehenkilöt suorittivat taakankantotestin yhden kerran. Tätä tulosta käytettiin tilastollisissa menetelmissä. Testin yhteydessä mitattiin sykettä 15 sekunnin välein ja puristusvoima mitattiin ennen ja jälkeen kummastakin kädestä. Sylkinäyte otettiin ennen testiä, välittömästi testin jälkeen ja 10 minuuttia testin jälkeen. Koehenkilöiltä mitattiin kehonkoostumusta (pituus, paino, rasvaton massa, rasvamassa, rasvaprosentti ja vyötärönympärys) sekä fyysisen kunnon osa-alueita. Fyysiset testit olivat 12-minuutin juoksutesti ja Puolustusvoimien lihaskuntotesti. Lihaskuntotestiin kuuluvat vauhditon pituushyppy, 60s istumaannousu ja 60s etunojapunnerrus. Lisäksi koehenkilöiltä mitattiin ala- ja yläraajojen isometristä maksimivoimaa sekä anaerobista tehoa 30s hyppytestillä. Testin toistettavuuden mittauksiin osallistui 11 henkilöä, joista osa oli samoja kuin fyysisen kunnon testeissä. Tilastollisina menetelminä käytettiin Pearsonin korrelaatioanalyysiä, regressioanalyysiä, riippuvien otosten t-testiä sekä toistomittausten varianssianalyysiä. Voimakkaimmat yhteydet taakankantotestin tulokseen olivat LCI:llä (Load Carriage Index) eli kehon rasvattoman massan suhteella rasvamassaan + taakan massaan (R² = 0.318, p < 0,05) ja pituudella (R² = 0,539, p < 0,05). Regressioanalyysi selitti taakankantotestin tulosta LCI:llä (R² = 0,57, p < 0,05). Fyysisellä kunnolla ei havaittu olevan yhteyttä taakankantotestin tuloksen kanssa. Merkittävimmät taakankantotestin aiheuttamat hormonaaliset ja immunologiset muutokset olivat DHEA-S-, alfa-amylaasi-, immunoglobuliini A- ja laktaattipitoisuuksien nousu. Laktaattipitoisuudet olivat huomattavasti korkeampia 10 minuuttia testin jälkeen, kuin välittömästi testin jälkeen. Kortisolipitoisuus nousi 10 minuuttia testin jälkeen ja testosteronipitoisuus nousi välittömästi testin jälkeen, mutta ei noussut lisää enää 10 minuutin kuluttua. Taakankantotestin toistettavuutta testattaessa tulokset paranivat merkitsevästi suorituskertojen välillä. Tutkimustulosten perusteella rasvattoman massan suhteella kannettavaan ylimääräiseen massaan on suuri merkitys taakankantotestissä menestymiseen. Sylkinäytteiden hormonaaliset ja immunologiset muutokset viittaavat taakankantotestin aiheuttavan melko suurta fyysistä kuormitusta. Taakankantotestiä ei voida pitää luotettavasti toistettavana testinä merkittävän oppimisvaikutuksen takia. Testin käyttämistä anaerobisen kestävyyden mittarina vaatii lisätutkimuksia. Testin säilyttämistä osana Puolustusvoimien kuntotestejä tulee tarkastella.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]