Siirtolaisuus suomalaisissa sanomalehdissä vuosina 1880–1939 ja 1945–1984
Hujanen, Taisto; Koiranen, Kimmo (1990)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Hujanen, Taisto
Koiranen, Kimmo
Siirtolaisuusinstituutti
1990
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022031123225
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022031123225
Kuvaus
ESIPUHE
I JOHDANTO
1. Siirtolaisuus ja sanomalehdet
2. Suomi kansainvälisessä muuttoliikkeessä
3. Sanomalehdistö Suomessa 1880–1984
II TUTKIMUKSEN LAHTOKOHDAT
1. Tutkimuksen tausta
2. Siirtolaisuuskirjoittelu
3. Tutkimusajanjaksojen valinta
4. Kohdelehtien valinta ja esittely
5. Tutkimuksen menetelmät
5.1. Luokittelurunko
5.2. Luokittelun toteuttaminen ja aineiston analyysi
5.3. Tutkimusaineistojen kuvaus
III VARSINAINEN SIIRTOLAISUUSKIRJOIITELU VUOSINA 1880–1939
1. Kirjoittelun kokonaisvolyymi
2. Siirtolaisten kansallisuus
3. Siirtolaisuuden kohdemaa
4. Juttujen aihe
5. Kirjoittelun journalistisia tunnusmerkkejä
5.1. Juttujen pituus
5.2. Juttutyyppi
5.3. Jutun tekijä
5.4. Suhtautuminen siirtolaisuuteen
6. Siirtolaisuuskirjoittelusta 1930-luvulla
IV VARSINAINEN SIIRTOLAISUUSKIRJOITTELU VUOSINA 1945–1984
1. Kirjoittelun kokonaisvolyymi
1.1. Helsingin Sanomat
1.2. Muut lehdet
2. Siirtolaisten kansallisuus
3. Siirtolaisuuden kohdemaa
4. Juttujen aihe
5. Kirjoittelun journalistisia tunnusmerkkejä
5.1. Juttujen pituus ja sijoittelu lehdessä
5.2. Juttutyyppi
5.3. Jutun tekijä
5.4. Suhtautuminen siirtolaisuuteen
V P AKOLAISUUSKIRJOIITELU
1. Vuodet 1880–1939
2. Vuodet 1945–1984
VI YHTEENVETO
1. Varsinainen siirtolaisuuskirjoittelu vuosina 1880–1939
2. Varsinainen siirtolaisuuskirjoittelu vuosina 1945–1984
3. Pakolaisuuskirjoittelu vuosina 1880–1939
4. Pakolaisuuskirjoittelu vuosina 1945–1984
VII SIIRTOLAISUUSKIRJOITTELU JA MUUTTOLIIKKEEN MÄÄRÄLLISET MUUTOKSET
LÄHTEET
LIITTEET.
I JOHDANTO
1. Siirtolaisuus ja sanomalehdet
2. Suomi kansainvälisessä muuttoliikkeessä
3. Sanomalehdistö Suomessa 1880–1984
II TUTKIMUKSEN LAHTOKOHDAT
1. Tutkimuksen tausta
2. Siirtolaisuuskirjoittelu
3. Tutkimusajanjaksojen valinta
4. Kohdelehtien valinta ja esittely
5. Tutkimuksen menetelmät
5.1. Luokittelurunko
5.2. Luokittelun toteuttaminen ja aineiston analyysi
5.3. Tutkimusaineistojen kuvaus
III VARSINAINEN SIIRTOLAISUUSKIRJOIITELU VUOSINA 1880–1939
1. Kirjoittelun kokonaisvolyymi
2. Siirtolaisten kansallisuus
3. Siirtolaisuuden kohdemaa
4. Juttujen aihe
5. Kirjoittelun journalistisia tunnusmerkkejä
5.1. Juttujen pituus
5.2. Juttutyyppi
5.3. Jutun tekijä
5.4. Suhtautuminen siirtolaisuuteen
6. Siirtolaisuuskirjoittelusta 1930-luvulla
IV VARSINAINEN SIIRTOLAISUUSKIRJOITTELU VUOSINA 1945–1984
1. Kirjoittelun kokonaisvolyymi
1.1. Helsingin Sanomat
1.2. Muut lehdet
2. Siirtolaisten kansallisuus
3. Siirtolaisuuden kohdemaa
4. Juttujen aihe
5. Kirjoittelun journalistisia tunnusmerkkejä
5.1. Juttujen pituus ja sijoittelu lehdessä
5.2. Juttutyyppi
5.3. Jutun tekijä
5.4. Suhtautuminen siirtolaisuuteen
V P AKOLAISUUSKIRJOIITELU
1. Vuodet 1880–1939
2. Vuodet 1945–1984
VI YHTEENVETO
1. Varsinainen siirtolaisuuskirjoittelu vuosina 1880–1939
2. Varsinainen siirtolaisuuskirjoittelu vuosina 1945–1984
3. Pakolaisuuskirjoittelu vuosina 1880–1939
4. Pakolaisuuskirjoittelu vuosina 1945–1984
VII SIIRTOLAISUUSKIRJOITTELU JA MUUTTOLIIKKEEN MÄÄRÄLLISET MUUTOKSET
LÄHTEET
LIITTEET.
Tiivistelmä
Sanomalehdistöä on sanottu oman aikansa peiliksi. Mutta lehdistö on ollut myös aktiivisesti keskusteluun osallistuva ja tapahtumiin vaikuttava tekijä. Kun Amerikkaan tai Australiaan mennyt siirtolainen oli lähettänyt – tai ystävä oli antanut – kirjeen kotimaassa ilmestyvälle lehdelle julkaistavaksi, sillä oli välitön joko lisäävä tai hillitsevä vaikutus siirtolaisuuteen. Myös suomalaisten kohdemaissaan julkaisemia lehtiä osaa jokainen siirtolaistutkija arvostaa suuresti. Ilman käsinkirjoitettuja ns. nyrkkilehtiä ja myöhemmin painettuja julkaisuja varhaisimman siirtolaisuutemme historian kirjoittaminen olisi hyvin vaikeaa.
YT Taisto Hujasen ja FM Kimmo Koirasen tutkimuksessa on voitu hyödyntää kahden suomalaisen historiantutkimuksen suurprojektin mittavia tuloksia: suomalaisen lehdistön ja suomalaisen siirtolaisuuden historioita. Tutkimus on tehty Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksella ja Siirtolaisuusinstituutissa Turussa, ja sen yhtenä lähtökohtana oli UNESCO:n tiedonvälitystä ja siirtolaisia käsitellyt projekti.
YT Taisto Hujasen ja FM Kimmo Koirasen tutkimuksessa on voitu hyödyntää kahden suomalaisen historiantutkimuksen suurprojektin mittavia tuloksia: suomalaisen lehdistön ja suomalaisen siirtolaisuuden historioita. Tutkimus on tehty Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksella ja Siirtolaisuusinstituutissa Turussa, ja sen yhtenä lähtökohtana oli UNESCO:n tiedonvälitystä ja siirtolaisia käsitellyt projekti.