Kansainvälisen järjestelmän toiminta rauhanrakentamisessa : Case Bosnia-Hertsegovina
Immonen, Mika (2003)
Immonen, Mika
Maanpuolustuskorkeakoulu
Sotataidon laitos
strategia
Diplomityö (YE)
2003
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022030321811
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022030321811
Tiivistelmä
Moniulotteiset humanitaariset kriisit aiheuttavat laajoja pakolaisvirtoja, jotka vaikuttavat kansainväliseen järjestelmään ja sen keskeisiin toimijoihin. Kriisejä seuraa usein kolmannen osapuolen aikaansaama ratkaisu ja rauhanrakentamisen prosessi. Rauhanrakentamisella pyritään vakauttamaan tilanne kriisialueella, lisäämään osapuolten välistä luottamusta ja palauttamaan yhteiskuntajärjestys ja demokratia. Tutkimuksen päämäärä ja päätutkimusongelma on: Minkälainen on kansainvälisen järjestelmän toiminnan viitekehys humanitaarisissa kriiseissä? Tutkimuksen casetapaus on Bosnia-Hertsegovina ja sen rauhanrakentaminen Daytonin sopimuksen jälkeen. Bosnian sodan seurauksena puolet maan kansalaisista joutui jättämään kotinsa paetessaan taisteluita ja etnisiä puhdistuksia. Pakolaisten paluumuutto oli Daytonin sopimuksen keskeinen tavoite.
Päätutkimusongelmasta on johdettu seuraavat alatutkimusongelmat: Mitkä ovat maailman pakolaispolitiikan keskeiset toimijat? Minkälainen on rauhanrakentamisen prosessi? Mitä paluumuuton käynnistäminen ja ylläpito vaatii? Miten kansainvälinen järjestelmä toimii Bosniassa? Onko paluumuutto onnistunut Bosniassa? Tutkimus on teoreettinen asiakirjatutkimus, Bosnian tutkimuksessa on käytetty lukuisia asiantuntijoiden teemahaastatteluita.
Kansainvälisen järjestelmän keskeiset toimijat humanitaaristen kriisien ratkaisussa ovat: YK, UNHCR, alueelliset järjestelmät, kuten NATOja EU, vahvat valtiot, kuten Yhdysvallat, sekä turvapaikkavaltiot ja itse kriisien osapuolet.
Tärkeimpinä lähteinä on YK:n päätösasiakirjat, kansainväliset pakolaissopimukset, Daytonin rauhansopimus, K.J. Holstin humanitaaristen kriisien syitä pohtiva tutkimus, Raimo Väyrysen toimittama: New Directions in Conflict Theory sekä tekemäni haastattelut, joihin osallistui suomalaisia ja kansainvälisiä kriisinhallinnan, rauhanrakentamisen ja kehitysavun asiantuntijoita.
Päätutkimusongelmasta on johdettu seuraavat alatutkimusongelmat: Mitkä ovat maailman pakolaispolitiikan keskeiset toimijat? Minkälainen on rauhanrakentamisen prosessi? Mitä paluumuuton käynnistäminen ja ylläpito vaatii? Miten kansainvälinen järjestelmä toimii Bosniassa? Onko paluumuutto onnistunut Bosniassa? Tutkimus on teoreettinen asiakirjatutkimus, Bosnian tutkimuksessa on käytetty lukuisia asiantuntijoiden teemahaastatteluita.
Kansainvälisen järjestelmän keskeiset toimijat humanitaaristen kriisien ratkaisussa ovat: YK, UNHCR, alueelliset järjestelmät, kuten NATOja EU, vahvat valtiot, kuten Yhdysvallat, sekä turvapaikkavaltiot ja itse kriisien osapuolet.
Tärkeimpinä lähteinä on YK:n päätösasiakirjat, kansainväliset pakolaissopimukset, Daytonin rauhansopimus, K.J. Holstin humanitaaristen kriisien syitä pohtiva tutkimus, Raimo Väyrysen toimittama: New Directions in Conflict Theory sekä tekemäni haastattelut, joihin osallistui suomalaisia ja kansainvälisiä kriisinhallinnan, rauhanrakentamisen ja kehitysavun asiantuntijoita.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]