Lappajärven ja Evijärven kalastustiedustelu 2020 : Säännöstelyluvan mukainen velvoitetarkkailu
Lähteenmäki, Linus (2021-08)
Lähteenmäki, Linus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
08 / 2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-398-023-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-398-023-5
Tiivistelmä
Valtiolle on myönnetty lupa Lappajärven ja Evijärven vedenkorkeuden säännöstelyyn. Säännöstelystä kalastukselle aiheutuneen vahingon korvaamiseksi luvanhaltija on velvoitettu kalaistutuksiin ja niiden vaikutusten tarkkailuun. Vuoden 2020 kalasaaliita tiedusteltiin Lappajärven, Alajärven, Vimpelin ja Evijärven kunnissa asuvilta kalastonhoitomaksun maksaneilta ja Lappajärven yleisvesialueelle pyydysluvan ostaneilta ruokakunnilta. Kalastustiedusteluun vastasi yhteensä 300 taloutta, joiden osuus oli 54 % tiedustelluista. Kalastaneita ruokakuntia oli yhteensä 160 kpl, joten vastanneista 53 % oli kalastanut ainakin jossain tiedusteluun kuuluneessa vesistössä.
Vapaa-ajankalastajat saivat vuonna 2020 Lappajärvestä suurimmat saaliit 41–55 mm ja yli 55 mm verkoilla, vetouistimella ja heittouistimella. Evijärvestä saatiin suurimmat saalismäärät katiskalla, vetouistimella sekä 41–55 mm verkolla. Välijoen saaliista valtaosa pyydettiin katiskalla, heittouistimella sekä vetouistimella. Ähtävänjoen saaliista 87 % pyydettiin pilkillä ja ongella. Vimpelinjoen saaliisosuudesta 74 % pyydettiin muikkuverkolla ja perhovavalla.
Lappajärvestä vapaa-ajankalastajat saivat eniten haukea (30 %), ahventa (25 %) ja kuhaa (23 %), kun taas kaupalliset kalastajat saivat kuhaa (49 %) ja särkeä (22 %). Vapaa-ajankalastajat saivat Evijärvestä eniten haukea (38 %), ahventa (28 %) ja särkeä (18 %), kun taas valtaosa hoitokalastussaaliista oli särkeä. Hauki (59 %) ja ahven (17 %) olivat Välijoen runsaimmat saalislajit. Ähtävänjoen saalis koostui suurelta osin särjestä ja lahnasta. Vimpelinjoen saaliista 31 % koostui taimenesta, 30 % hauesta ja 22 % harjuksesta.
Lappajärvessä kuhan saalisosuudet olivat vuonna 2020 pienemmät kuin vuosien 2009, 2013 ja 2018 tiedusteluissa. Hauen osuus Lappajärven saaliista oli ennätyksellinen vuonna 2020, kun taas lahnan osuus oli tiedustelujen toiseksi suurin. Evijärvessä ahvenen saalisosuus oli ennätyksellinen, mutta hauen osuus puolittui edellisestä tiedustelusta ja oli samaa luokkaa kuin vuonna 2013.
Kalastusta Lappajärvellä ja Evijärvellä vuonna 2020 olivat enemmistön mielestä haitanneet vedenkorkeuden vaihtelu, alhainen vedenkorkeus kesällä, säännöstely, pyydysten likaantuminen, heikko vedenlaatu, veden sameus, leväkukinnat, lisääntynyt vesikasvillisuus ja heikot saaliskalakannat. Lisäksi enemmistöä haittasivat Lappajärvellä luontaiset tekijät ja Evijärvellä alhainen vedenkorkeus talvella, vesistön mataluus ja runsas ”roskakalakanta”
Vapaa-ajankalastajat saivat vuonna 2020 Lappajärvestä suurimmat saaliit 41–55 mm ja yli 55 mm verkoilla, vetouistimella ja heittouistimella. Evijärvestä saatiin suurimmat saalismäärät katiskalla, vetouistimella sekä 41–55 mm verkolla. Välijoen saaliista valtaosa pyydettiin katiskalla, heittouistimella sekä vetouistimella. Ähtävänjoen saaliista 87 % pyydettiin pilkillä ja ongella. Vimpelinjoen saaliisosuudesta 74 % pyydettiin muikkuverkolla ja perhovavalla.
Lappajärvestä vapaa-ajankalastajat saivat eniten haukea (30 %), ahventa (25 %) ja kuhaa (23 %), kun taas kaupalliset kalastajat saivat kuhaa (49 %) ja särkeä (22 %). Vapaa-ajankalastajat saivat Evijärvestä eniten haukea (38 %), ahventa (28 %) ja särkeä (18 %), kun taas valtaosa hoitokalastussaaliista oli särkeä. Hauki (59 %) ja ahven (17 %) olivat Välijoen runsaimmat saalislajit. Ähtävänjoen saalis koostui suurelta osin särjestä ja lahnasta. Vimpelinjoen saaliista 31 % koostui taimenesta, 30 % hauesta ja 22 % harjuksesta.
Lappajärvessä kuhan saalisosuudet olivat vuonna 2020 pienemmät kuin vuosien 2009, 2013 ja 2018 tiedusteluissa. Hauen osuus Lappajärven saaliista oli ennätyksellinen vuonna 2020, kun taas lahnan osuus oli tiedustelujen toiseksi suurin. Evijärvessä ahvenen saalisosuus oli ennätyksellinen, mutta hauen osuus puolittui edellisestä tiedustelusta ja oli samaa luokkaa kuin vuonna 2013.
Kalastusta Lappajärvellä ja Evijärvellä vuonna 2020 olivat enemmistön mielestä haitanneet vedenkorkeuden vaihtelu, alhainen vedenkorkeus kesällä, säännöstely, pyydysten likaantuminen, heikko vedenlaatu, veden sameus, leväkukinnat, lisääntynyt vesikasvillisuus ja heikot saaliskalakannat. Lisäksi enemmistöä haittasivat Lappajärvellä luontaiset tekijät ja Evijärvellä alhainen vedenkorkeus talvella, vesistön mataluus ja runsas ”roskakalakanta”
Kokoelmat
- Raportteja [1084]