Liikenneympäristön, sään, kelin ja kunnossapidon vaikutukset jalankulun ja pyöräliikenteen olosuhteisiin : Case st 110 välillä Turku – Kaarina
Klang, Jaakko; Svenns, Terhi; Peltonen, Pietari (2021-06)
Klang, Jaakko
Svenns, Terhi
Peltonen, Pietari
Varsinais-Suomen ELY-keskus
06 / 2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-928-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-928-1
Tiivistelmä
Tässä työssä selvitettiin tutkimuksen 1. vaiheen perusteella suositeltujen kehittämistoimenpiteiden toteutumista, vaikutuksia ja onnistumista. Toimenpiteiden vaikutuksia ja onnistumista selvitettiin liikennelaskennalla ja käyttäjäkyselyllä, joiden tuloksia verrattiin 1. vaiheen vastaaviin tuloksiin. Työssä seurattiin myös tarkasteluajan keliolosuhteita, ja selvitettiin niiden vaikutukset pyöräliikenteen määrien pohjalta.
Suuri osa 1. vaiheessa annetuista liikenneympäristön parannusehdotuksista on toteutettu. Kunnossapitoa on tehostettu ennen kaikkea priorisoinnilla, sillä nykyiset laatuvaatimukset määrittelevät pitkälti käytettävät kunnossapitomenetelmät. Pääosa toteuttamatta jääneistä toimenpide-ehdotuksista vaati laajempaa muutos- tai kehitystyötä.
Tarkastelujakson aikana keliolosuhteet vaihtelivat merkittävästi, jolloin niiden vaikutukset pyöräliikenteen määriin tulivat hyvin esille. Selkein pyöräliikenteen määrien kanssa korreloiva mittaussuure on kitka, jonka kääntöpuolena on myös jääpeitteen osuus. Toinen selkeä pyöräliikenteen määriin vaikuttava mittaussuure on lämpötila. Havainnot olivat samankaltaiset molemmissa tutkimusvaiheissa. Tarkastelujakson aikana tehtyä talvikunnossapitoa voidaan pitää onnistuneena.
Kyselytutkimukseen saatiin yhteensä 151 vastausta, joista 19 oli jalankulkijoiden ja 132 polkupyöräilijöiden vastauksia. Jalankulkijoiden vähäisen vastaajamäärän vuoksi jalankulkijoiden vastauksista tehtäviä päätelmiä voidaan pitää korkeintaan suuntaa antavina. Myös pyöräilijöiden vastausten määrä jäi suhteellisen vähäisiksi, minkä vuoksi luotettavien johtopäätösten tekeminen kyselytutkimuksen perusteella ei ole mahdollista.
2. vaiheen tutkimustuloksia verrattiin 1. vaiheessa saatuihin tuloksiin. Vertailun perusteella sekä jalankulkijat että polkupyöräilijät olivat tyytyväisempiä paranneltuun väylään kuin parannusta edeltäneeseen väylään. Eri osa-alueille kohdennettujen parantamistoimenpiteiden vaikutus näkyi näiden osa-alueiden arvosanojen kohoamisena. Liikenneympäristön tavoin myös talvikunnossapidon tason arvioitiin parantuneen jokaisella osa-alueella. Pyöräliikenteen määrät olivat pääsääntöisesti korkeammat 2. kuin 1. vaiheessa koko vastaavan tarkastelujakson aikana. Myös keskimääräinen vuorokausiliikenne oli korkeampi 2. vaiheessa; noin 60 prosenttia korkeampi. Seututien 110 jalankulku- ja pyöräväylille tehtyjen liikenneympäristön sekä kunnossapidon parannustoimenpiteiden voidaan todeta parantaneen väylien käytettävyyttä ja lisänneen pyöräliikennettä niillä.
Väylän liikenneympäristöä suositellaan kehitettäväksi täydentämällä jo tehtyjä parannuksia sekä parantamalla osa-alueita, joita ei 1. vaiheen jälkeen parannettu. Talvikunnossapitoa ehdotetaan kehitettäväksi lumenpoiston tehostamisella ja liukkaudentorjunnan kehittämisellä. Uusien kehitystoimenpiteiden toteuttamisen jälkeen suositellaan toteutettavaksi uusi 3. vaiheen tutkimus, jossa voidaan määrittää tarkemmin erityisesti talvikunnossapitoon tehtävien jatkokehitystoimenpiteiden vaikutuksia jalankulkuun ja pyöräliikenteeseen.
Suuri osa 1. vaiheessa annetuista liikenneympäristön parannusehdotuksista on toteutettu. Kunnossapitoa on tehostettu ennen kaikkea priorisoinnilla, sillä nykyiset laatuvaatimukset määrittelevät pitkälti käytettävät kunnossapitomenetelmät. Pääosa toteuttamatta jääneistä toimenpide-ehdotuksista vaati laajempaa muutos- tai kehitystyötä.
Tarkastelujakson aikana keliolosuhteet vaihtelivat merkittävästi, jolloin niiden vaikutukset pyöräliikenteen määriin tulivat hyvin esille. Selkein pyöräliikenteen määrien kanssa korreloiva mittaussuure on kitka, jonka kääntöpuolena on myös jääpeitteen osuus. Toinen selkeä pyöräliikenteen määriin vaikuttava mittaussuure on lämpötila. Havainnot olivat samankaltaiset molemmissa tutkimusvaiheissa. Tarkastelujakson aikana tehtyä talvikunnossapitoa voidaan pitää onnistuneena.
Kyselytutkimukseen saatiin yhteensä 151 vastausta, joista 19 oli jalankulkijoiden ja 132 polkupyöräilijöiden vastauksia. Jalankulkijoiden vähäisen vastaajamäärän vuoksi jalankulkijoiden vastauksista tehtäviä päätelmiä voidaan pitää korkeintaan suuntaa antavina. Myös pyöräilijöiden vastausten määrä jäi suhteellisen vähäisiksi, minkä vuoksi luotettavien johtopäätösten tekeminen kyselytutkimuksen perusteella ei ole mahdollista.
2. vaiheen tutkimustuloksia verrattiin 1. vaiheessa saatuihin tuloksiin. Vertailun perusteella sekä jalankulkijat että polkupyöräilijät olivat tyytyväisempiä paranneltuun väylään kuin parannusta edeltäneeseen väylään. Eri osa-alueille kohdennettujen parantamistoimenpiteiden vaikutus näkyi näiden osa-alueiden arvosanojen kohoamisena. Liikenneympäristön tavoin myös talvikunnossapidon tason arvioitiin parantuneen jokaisella osa-alueella. Pyöräliikenteen määrät olivat pääsääntöisesti korkeammat 2. kuin 1. vaiheessa koko vastaavan tarkastelujakson aikana. Myös keskimääräinen vuorokausiliikenne oli korkeampi 2. vaiheessa; noin 60 prosenttia korkeampi. Seututien 110 jalankulku- ja pyöräväylille tehtyjen liikenneympäristön sekä kunnossapidon parannustoimenpiteiden voidaan todeta parantaneen väylien käytettävyyttä ja lisänneen pyöräliikennettä niillä.
Väylän liikenneympäristöä suositellaan kehitettäväksi täydentämällä jo tehtyjä parannuksia sekä parantamalla osa-alueita, joita ei 1. vaiheen jälkeen parannettu. Talvikunnossapitoa ehdotetaan kehitettäväksi lumenpoiston tehostamisella ja liukkaudentorjunnan kehittämisellä. Uusien kehitystoimenpiteiden toteuttamisen jälkeen suositellaan toteutettavaksi uusi 3. vaiheen tutkimus, jossa voidaan määrittää tarkemmin erityisesti talvikunnossapitoon tehtävien jatkokehitystoimenpiteiden vaikutuksia jalankulkuun ja pyöräliikenteeseen.
Kokoelmat
- Raportteja [1084]