Tove Janssonin maisemaperintö. Maisema identiteettikerronnan tilana
Jaakkola, Liisa (2020-01)
Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Turun yliopisto
01 / 2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021062239394
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021062239394
Kuvaus
Skribenten har beviljats stipendium ur Holger Frykenstedts stipendiefond för sin magistersavhandling. Stipendierna beviljas av SLS och Finlands Akademi. Avhandlingen publiceras här i enlighet med villkoren för stipendiet.
Tiivistelmä
Tutkimukseni käsittelee Tove Janssonin maisemaperinnön käyttöä identiteetin kerronnassa. Tove
Janssonin kaunokirjallinen ja muu taiteellinen tuotanto sekä hänen elämänsä muodostavat
merkittävän symbolisen resurssin ihmisille ympäri maailmaa. Lähestyn tässä tutkimuksessa tätä
symbolista resurssia kaunokirjallisen kulttuuriperinnön näkökulmasta ja tutkin sitä, miten ihmiset
käyttävät sitä oman identiteettinsä kerronnassa.
Tutkimuskysymyksiäni ovat: Mitä on Tove Janssonin maisemaperintö ja mitä se aineistoni kertojille merkitsee? Miten voi tutkia maisemaperintöä ja identiteettiä kielellisten representaatioiden kautta? Aineistona tutkimuksessani on Tove Jansson seura ry:n keräämä muisteluaineisto Viisaus ja
elämänilo – Lukumuistoja Tove Janssonin kirjoista.
Menetelmällisesti tutkin narratiivisen tilan rakentumista ja käyttöä identiteettikerronnassa. Analyysini teen käyttäen kulttuuriperinnön professori Anna Sivulan teoriaa identiteettityön muodoista. Kytken työssäni identiteettikerronnan ja narratiivisen tilan käytön maantieteen ja maisemantutkimuksen keskusteluihin tilan ja maiseman luonteesta. Kulttuurintutkija Michel de Certeau, maantieteilijä Doreen Massey, kirjallisuudentutkija Monika Fludernik ja folkloristi Laura Aro ajatuksineen ovat myös osa tutkimukseni teoreettista viitekehystä
Janssonin kaunokirjallinen ja muu taiteellinen tuotanto sekä hänen elämänsä muodostavat
merkittävän symbolisen resurssin ihmisille ympäri maailmaa. Lähestyn tässä tutkimuksessa tätä
symbolista resurssia kaunokirjallisen kulttuuriperinnön näkökulmasta ja tutkin sitä, miten ihmiset
käyttävät sitä oman identiteettinsä kerronnassa.
Tutkimuskysymyksiäni ovat: Mitä on Tove Janssonin maisemaperintö ja mitä se aineistoni kertojille merkitsee? Miten voi tutkia maisemaperintöä ja identiteettiä kielellisten representaatioiden kautta? Aineistona tutkimuksessani on Tove Jansson seura ry:n keräämä muisteluaineisto Viisaus ja
elämänilo – Lukumuistoja Tove Janssonin kirjoista.
Menetelmällisesti tutkin narratiivisen tilan rakentumista ja käyttöä identiteettikerronnassa. Analyysini teen käyttäen kulttuuriperinnön professori Anna Sivulan teoriaa identiteettityön muodoista. Kytken työssäni identiteettikerronnan ja narratiivisen tilan käytön maantieteen ja maisemantutkimuksen keskusteluihin tilan ja maiseman luonteesta. Kulttuurintutkija Michel de Certeau, maantieteilijä Doreen Massey, kirjallisuudentutkija Monika Fludernik ja folkloristi Laura Aro ajatuksineen ovat myös osa tutkimukseni teoreettista viitekehystä