Uudenmaan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta 2020
Ruuth, Janne; Keskitalo, Toni (2021-06-18)
Ruuth, Janne
Keskitalo, Toni
Uudenmaan ELY-keskus
18.06.2021
Tiivistelmä
Ilmanlaatua on seurattu Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueen kunnissa käyttäen ilmentäjinä havupuita ja niiden rungoilla kasvavia jäkäliä 1980-luvulta lähtien. Seuranta on toteutettu uusitun, yhteisen seurantaohjelman mukaisesti vuodesta 2000 lähtien. Ensimmäi-sellä kierroksella 2000 osa Itä-Uudenmaan kunnista jäi yhteisen hankkeen ulkopuolelle, mutta seuraavilla seurantakierroksilla 2004 sekä 2009 osanotto on ollut kattavaa. Vuonna 2014 neljä kuntaa jättäytyi tutkimuksesta pois. Vuonna 2020 tutkimus toteutettiin jälleen koko Uudenmaan alueen kattavana. Ilmanlaatua arvioitiin männyn epifyyttijäkälien esiintymisen ja kunnon perusteella. Jäkälälajisto oli taantunut ja jäkälien kunto huonontunut lähes koko tutkimusalueella kaikkiin edellisiin tutkimusvuosiin 2000, 2004, 2009 ja 2014 verrat-tuna. Vuonna 2020 useat lajistoa ja jäkälien kuntoa kuvaavat tunnusluvut olivat samalla tasolla kuin vuonna 2014. Kuitenkin IAP-indeksi ja lajilukumäärä heikkeni merkitsevästi vuonna 2020. Suurimmat jäkälämuutokset vuonna 2020 sijaitsivat pääkaupunkiseu-dulla. Muita lajiston ja jäkälien kunnon osalta selvästi muuttuneita alueita olivat Hyvinkään keskusta, Lohjan taajamat ja Pohjois-Inkoo, Tammisaari, Porvoo (alueella keskusta–Kilpilahti) sekä Nelostien ja pääradan ympäristö. Lajistoltaan luonnontilaisimmat alueet olivat melko pieniä ja sijaitsivat hajallaan tausta-alueilla Lohjalla, Inkoon saaristossa, Nurmijärvellä, Hyvinkäällä, Mäntsälässä, Vihdin raja-seuduilla, Porvoossa ja Loviisassa. Tausta-alojen jäkälälajisto oli vähemmän muuttunutta ja lajirikkaampaa kuin taajama-alueiden. Tervettä sormipaisukarvetta esiintyi vain kolmella havaintoalalla, jotka sijaitsivat Lohjalla, Pornaisissa ja Pukkilassa. Muualla sormipai-sukarpeen vauriot olivat vähintään lieviä tai selviä. Ilman epäpuhtauksista kärsivien jäkälälajien lukumäärä oli vähentynyt koko tutki-musalueella vuoteen 2014 verrattuna. Lajiston köyhtymiseen vuosien 2014 ja 2020 välillä ei löytynyt selvää syytä. Rikkidioksidi- ja typenoksidipäästöt ovat vähentyneet selvästi pitkällä aikavälillä vuoden 2003 jälkeen. Voi olla, ettei runkojäkälillä ei ole ollut mahdolli-suutta toipua aikaisemmasta runsaasta kuormituksesta. Ilmastonmuutoksen seurauksena talvilämpötilat muuttuvat siten, että lämpötila vaihtelee nollan asteen molemmin puolin. Tämä voi vaikeuttaa myös epifyyttijäkälien talvehtimista, ja nollan lähellä tapahtuva jäätymi-nen voi tappaa jäkäliä, millä voi olla myös vaikutusta lajilukumäärään ja yleiseen vaurioasteeseen.
Kokoelmat
- Raportteja [1086]