Ulosottovelka, sosiaaliturva ja työn tarjonta

Abstract

Tarkastelemme tässä raportissa ulosottojärjestelmän yhteyttä toimeentuloon ja työllisyyteen. Keskustelemme optimaalisen järjestelmän ominaisuuksista käsitteellisesti, vertailemme Suomen järjestelmää Saksan ja Yhdysvaltojen järjestelmään, sekä kuvailemme ulosotossa olevien tilannetta tilastojen valossa. Lisäksi tarkastelemme SISU-mikrosimulaatiomallin avulla raportissamme erilaisten uudistusvaihtoehtojen vaikutuksia.

Merkittävä osa ulosotossa olevista on pienituloisia ja järjestelmän uudistamisella voidaan potentiaalisesti vaikuttaa pienituloisten asemaan merkittävällä tavalla.

Ulosottojärjestelmällä on myös välillisiä vaikutuksia mm. työn tarjontaan. Tässä raportissa simuloiduilla reformeilla voitaisiin alentaa keskimääräistä työllistymisveroastetta toistuvaistulosta velkaansa lyhentävien ulosotossa olevien henkilöiden joukossa korkeimmillaan lähes puolitoista prosenttiyksikköä. Reformivaihtoehdoista progressiiviseen maksutaulukkoon siirtyminen vaikuttaa eniten työllistymisveroasteeseen. Alentunut velkojen takaisinmaksu kuitenkin näkyy takaisinmaksun venymisenä ja siten työn tarjonnan alenemisena myöhempinä vuosina. Mikäli velkoja ei mitätöidä esimerkiksi henkilökohtaisen velkajärjestelyn kautta, ulosottotaulukkoon tehtävät muutokset eivät välttämättä vaikuta työn tarjontaan merkittävästi.

Johtopäätöksinä toteamme, että järjestelmän yksinkertaistaminen, muuttaminen progressiivisemmaksi, sekä velkajärjestelyn helpottaminen vaikuttavat potentiaalisilta hyvinvointia parantavilta reformivaihtoehdoilta.

Kuvaus Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.