Lallin laitumilla : Köyliönjärven kulttuurimaiseman hoitosuunnitelma
Uusi-Seppä, Niina (2021-05-06)
Uusi-Seppä, Niina
Varsinais-Suomen ELY-keskus
06.05.2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-920-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-920-5
Tiivistelmä
Köyliönjärven valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sijaitsee Säkylän kunnan alueella Satakunnassa. Se on Piispa Henrikiin ja Lalliin liittyvän legendan ansiosta myös yksi Suomen kansallismaisemista. Maisema-alue on pinta-alaltaan 7 308 ha ulottuen Säkylän laajoilta viljelyaukeilta Tuiskulan kylämaisemaan Köyliönjoen varrella. Köyliönjärven kulttuurimaiseman peruselementtinä on matalarantainen Köyliönjärvi, jota reunustavat laajat, alavat viljelykset sekä viljelyksiin rajoittuva nauhamainen asutus ja metsävyöhykkeet. Köyliönjärvi on matala ja runsasravinteinen järvi, jonka pohjoispää ja Kirkkosaaren rannat ovat linnustollisesti merkittävää ruovikkoaluetta. Järven pohjois- ja keskiosa kuuluvat Natura 2000-verkostoon ja valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan.
Köyliönjärven kulttuurimaisema on sekä historiallisesti että maisemallisesti arvokas kokonaisuus. Järven ympäristössä on muinaisjäännöksiä kivikaudelta, rautakaudelta ja keskiajalta. Köyliön Vanhakartano ja kirkko muodostavat Kirkkosaaressa valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön. Kaukosaaressa ja Kirkkosaaressa on vuosisatoja kestäneen laidunnuksen synnyttämiä perinnebiotooppeja. Järven itärantaa myötäilee keskiajan huomattavimpiin teihin kuulunut Huovintie.
Tieosuus Nousiaisista Kokemäelle tunnetaan Sant Henrikin tienä, joka on keskiajalta periytyvä pyhiinvaellusreitti. Maisema-alueeseen kuuluu myös Köyliön entinen kuntakeskus, joten alueen rakennuskanta on ajallisesti ja tyylillisesti monipuolista sisältäen kartanoiden, torppien ja jälleenrakennuskauden asuinalueiden lisäksi keskustoille tyypillisiä liike- ja hallintorakennuksia ja jopa pari kerrostaloa.
Maisemanhoitosuunnitelma on laadittu ympäristöministeriön rahoittamassa Maisemanhoitoalue Satakuntaan -hankkeessa yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa tukemaan eri toimijoiden tekemää maisemanhoitotyötä. Hankkeen aikana järjestettiin kyläkierroksia ja pyydettiin asukaspalautetta niin sähköisen karttakyselyn kuin perinteisen lomakekyselynkin avulla. Järven rehevöityminen koettiin maiseman suurimpana uhkana. Järven tila vaikuttaa elinkeinoihin, virkistyskäyttöön ja koko alueen elinvoimaisuuteen, joten järven tilan parantaminen on tärkeää myös koko kulttuurimaiseman säilymisen kannalta. Maaseudun autioitumiseen ja elinkeinorakenteen muutokseen liittyviä huolenaiheita ovat maiseman umpeutuminen, vieraslajit sekä rakennusten autioituminen. Järvinäkymän katoaminen koettiin yleisesti negatiivisena kehityksenä. Maisemanhoitosuunnitelmaan on koottu suosituksia ja ohjeita näiden uhkien torjumiseen ja maiseman arvojen säilyttämiseen.
Saavutettavuus tarkastettu.
Köyliönjärven kulttuurimaisema on sekä historiallisesti että maisemallisesti arvokas kokonaisuus. Järven ympäristössä on muinaisjäännöksiä kivikaudelta, rautakaudelta ja keskiajalta. Köyliön Vanhakartano ja kirkko muodostavat Kirkkosaaressa valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön. Kaukosaaressa ja Kirkkosaaressa on vuosisatoja kestäneen laidunnuksen synnyttämiä perinnebiotooppeja. Järven itärantaa myötäilee keskiajan huomattavimpiin teihin kuulunut Huovintie.
Tieosuus Nousiaisista Kokemäelle tunnetaan Sant Henrikin tienä, joka on keskiajalta periytyvä pyhiinvaellusreitti. Maisema-alueeseen kuuluu myös Köyliön entinen kuntakeskus, joten alueen rakennuskanta on ajallisesti ja tyylillisesti monipuolista sisältäen kartanoiden, torppien ja jälleenrakennuskauden asuinalueiden lisäksi keskustoille tyypillisiä liike- ja hallintorakennuksia ja jopa pari kerrostaloa.
Maisemanhoitosuunnitelma on laadittu ympäristöministeriön rahoittamassa Maisemanhoitoalue Satakuntaan -hankkeessa yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa tukemaan eri toimijoiden tekemää maisemanhoitotyötä. Hankkeen aikana järjestettiin kyläkierroksia ja pyydettiin asukaspalautetta niin sähköisen karttakyselyn kuin perinteisen lomakekyselynkin avulla. Järven rehevöityminen koettiin maiseman suurimpana uhkana. Järven tila vaikuttaa elinkeinoihin, virkistyskäyttöön ja koko alueen elinvoimaisuuteen, joten järven tilan parantaminen on tärkeää myös koko kulttuurimaiseman säilymisen kannalta. Maaseudun autioitumiseen ja elinkeinorakenteen muutokseen liittyviä huolenaiheita ovat maiseman umpeutuminen, vieraslajit sekä rakennusten autioituminen. Järvinäkymän katoaminen koettiin yleisesti negatiivisena kehityksenä. Maisemanhoitosuunnitelmaan on koottu suosituksia ja ohjeita näiden uhkien torjumiseen ja maiseman arvojen säilyttämiseen.
Saavutettavuus tarkastettu.
Kokoelmat
- Raportteja [1087]