Hillbillysuomea ja verenperintöä : etnisen identiteetin rakentumisesta Jingo Viitala Vachonin (1918–2009) kirjallisessa ja musiikillisessa tuotannossa
Nikkola, Jari (2016)
Nikkola, Jari
Siirtolaisuusinstituutti
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102114472
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102114472
Kuvaus
1 Johdanto
1.1 Mysteeri nimeltä Jingo Viitala Vachon
1.2 Tutkimustilanne: siirtolaisuuden historiasta muuttuvan etnisyyden tutkimukseen
1.3 Etnisyys ja etninen identiteetti interaktiivisina muutosprosesseina
1.4 Aineiston esittely: kirjat, haastattelut ja kenttänauhoitukset
1.5 Tutkimuskysymykset ja metodi
2 Leimaantumista ja joukkohenkeä: suomalaisuus osana suurta siirtolaisuuden vuosisataa 1820–1924
2.1 Uusi ja vanha siirtolaisuus USA:ssa vuosisadan vaihteessa
2.2 Kaivosyhteisöjen alaspainetut suomalaiset
2.3 Vetäytyminen omiin oloihin asutustiloille
3 Lapsuuden ja nuoruuden toivola amerikansuomalaisuuden
3.1 Toivola monoetnisenä ympäristönä: plussia ja miinuksia
3.2 Sisäisiä hierarkioita Toivolassa
3.3 Toisen sukupolven näköaloja
4 Kohtaamisia kuparisaaren laajemmassa yhteisössä
4.1 1900-luvun alun Kuparisaari monikulttuurisena kontaktialueena
4.2 ”Jos puhuit sanankin suomea, jouduit jälki-istuntoon”: siirtolaislasten amerikkalaistamisesta Misery Bayn koulussa
4.3 Pastya, matolaatikkoa ja kalanpääkeittoa: ruokatavat yhdistävät ja erottavat etnisiä ryhmiä
5 Muuttuva siirtolaismusiikki osana amerikansuomalaista etnistä identiteettiä
5.1 Äidillä kantele, tyttärellä kitara: suomalaisesta siirtolaismusiikista amerikansuomalaiseen musiikkiin
5.2 Ainoa suomalainen hillbillylaulaja? Radio tuo countrymusiikin Toivolaan
5.3 Oma laulutuotanto amerikansuomalaisuuden kommentaarina: tapaus Finn from Ispeming
6 Lopuksi: muuttuva suomalaisuus, muuttuva amerikkalaisuus
6.1 Maahanmuuttajakulttuurista etniseen amerikansuomalaisuuteen
LÄHTEET.
1.1 Mysteeri nimeltä Jingo Viitala Vachon
1.2 Tutkimustilanne: siirtolaisuuden historiasta muuttuvan etnisyyden tutkimukseen
1.3 Etnisyys ja etninen identiteetti interaktiivisina muutosprosesseina
1.4 Aineiston esittely: kirjat, haastattelut ja kenttänauhoitukset
1.5 Tutkimuskysymykset ja metodi
2 Leimaantumista ja joukkohenkeä: suomalaisuus osana suurta siirtolaisuuden vuosisataa 1820–1924
2.1 Uusi ja vanha siirtolaisuus USA:ssa vuosisadan vaihteessa
2.2 Kaivosyhteisöjen alaspainetut suomalaiset
2.3 Vetäytyminen omiin oloihin asutustiloille
3 Lapsuuden ja nuoruuden toivola amerikansuomalaisuuden
3.1 Toivola monoetnisenä ympäristönä: plussia ja miinuksia
3.2 Sisäisiä hierarkioita Toivolassa
3.3 Toisen sukupolven näköaloja
4 Kohtaamisia kuparisaaren laajemmassa yhteisössä
4.1 1900-luvun alun Kuparisaari monikulttuurisena kontaktialueena
4.2 ”Jos puhuit sanankin suomea, jouduit jälki-istuntoon”: siirtolaislasten amerikkalaistamisesta Misery Bayn koulussa
4.3 Pastya, matolaatikkoa ja kalanpääkeittoa: ruokatavat yhdistävät ja erottavat etnisiä ryhmiä
5 Muuttuva siirtolaismusiikki osana amerikansuomalaista etnistä identiteettiä
5.1 Äidillä kantele, tyttärellä kitara: suomalaisesta siirtolaismusiikista amerikansuomalaiseen musiikkiin
5.2 Ainoa suomalainen hillbillylaulaja? Radio tuo countrymusiikin Toivolaan
5.3 Oma laulutuotanto amerikansuomalaisuuden kommentaarina: tapaus Finn from Ispeming
6 Lopuksi: muuttuva suomalaisuus, muuttuva amerikkalaisuus
6.1 Maahanmuuttajakulttuurista etniseen amerikansuomalaisuuteen
LÄHTEET.
Tiivistelmä
Tutkimus perehtyy toisen amerikansuomalaisen sukupolven etnisen identiteetin muutoksiin 1930-luvun pula-ajan Pohjois-Michiganissa Jingo Viitala Vachonin (os. Jenny Maria Viitala) kirjallisen ja musiikillisen tuotannon kautta. Pääpaino on Michiganin yläniemekkeen Kuparisaaren alueen suomalaisyhteisöjen elämässä ja tarinoissa.
Pohjalaisille vanhemmille vuonna 1918 Michiganin Toivolan kylässä syntynyt Vachon eli nuoruuttaan Yhdysvalloissa aikana, jolloin USA rajoitti voimakkaasti uusien siirtolaisten tuloa maahan. Tämä heijastui Vachonin etnisyyteen ja identiteettiin selvästi. Mukaan tulivat yleisamerikkalaiset vaikutteet sekä vaikuttimet muilta etnisiltä ryhmiltä siirtolaisaallon Suomesta tyrehdyttyä lähes kokonaan. Voimakkaimmin muutosta rakennettiin koulussa, jossa Vachon oppi toisen pääkielensä, englannin. Uuden kielen oppimisen kautta amerikkalaisen populaarikulttuurin ja radion merkitys etnisen identiteetin rakentajana oli hänen tapauksessaan voimakas. Samoin kanssakäyminen monietnisen ympäristön kanssa tuli yhteisen kielen kautta maahanmuuttajasukupolvea helpommaksi.
Alkuperäislähteinä työssä käytetään Vachonin kolmea 1970-luvulla julkaistua omaelämäkerrallista kirjaa sekä 1980-luvulla tehtyjä haastatteluaineistoja ja kenttänauhoituksia. Primäärilähteitä on taustoitettu Vachonista tehdyllä dokumentaarisella aineistolla sekä Kuparisaaren alueen monietnistä historiaa kuvaavilla historiallisilla teoksilla.
Pohjalaisille vanhemmille vuonna 1918 Michiganin Toivolan kylässä syntynyt Vachon eli nuoruuttaan Yhdysvalloissa aikana, jolloin USA rajoitti voimakkaasti uusien siirtolaisten tuloa maahan. Tämä heijastui Vachonin etnisyyteen ja identiteettiin selvästi. Mukaan tulivat yleisamerikkalaiset vaikutteet sekä vaikuttimet muilta etnisiltä ryhmiltä siirtolaisaallon Suomesta tyrehdyttyä lähes kokonaan. Voimakkaimmin muutosta rakennettiin koulussa, jossa Vachon oppi toisen pääkielensä, englannin. Uuden kielen oppimisen kautta amerikkalaisen populaarikulttuurin ja radion merkitys etnisen identiteetin rakentajana oli hänen tapauksessaan voimakas. Samoin kanssakäyminen monietnisen ympäristön kanssa tuli yhteisen kielen kautta maahanmuuttajasukupolvea helpommaksi.
Alkuperäislähteinä työssä käytetään Vachonin kolmea 1970-luvulla julkaistua omaelämäkerrallista kirjaa sekä 1980-luvulla tehtyjä haastatteluaineistoja ja kenttänauhoituksia. Primäärilähteitä on taustoitettu Vachonista tehdyllä dokumentaarisella aineistolla sekä Kuparisaaren alueen monietnistä historiaa kuvaavilla historiallisilla teoksilla.