Maahanmuuttajayrittäjät ja vastuullinen liiketoiminta : kokemuksia, käsityksiä ja käytäntöjä
Heinonen, Jenni (2010)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Heinonen, Jenni
Siirtolaisuusinstituutti
2010
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202101283007
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202101283007
Kuvaus
Tiivistelmä
Abstract
1. Johdanto
1.1. Tutkimuksen tausta ja lähtökohdat
1.2. Tutkimuskysymykset ja teoreettinen lähtökohta
1.3. Tutkimuksen metodit ja aineisto
2. Maahanmuuttajayrittäjyys
2.1. Maahanmuuttajayrittäjyyden tutkimus
2.1.1. Kulttuurinen lähestymistapa ja etniset resurssit
2.1.2. Rakenteellinen lähestymistapa ja maahanmuuttotilanne
2.1.3. Interaktiivinen lähestymistapa ja talouden uppoutuneisuus
2.2. Katsaus maahanmuuttajien yritystoimintaan Suomessa
3. Yritysten yhteiskuntavastuu
3.1. Terminologian haasteellisuus
3.2. Vastuullisen liiketoiminnan käsite
4. Tutkimushaastattelut
4.1. Maahanmuuttotutkimukseen liittyvien käsitteiden määrittely
4.2. Millainen on aineiston maahanmuuttajayrittäjä
4.3. Kuinka löytää haastateltavat – lumipallotekniikka ja avainhenkilöt
4.4. Yrittäjien ja yritysten esittely
5. Maahanmuuttajasta maahanmuuttajayrittäjäksi: hankitut, käytetyt ja koetut resurssit
5.1. Kielen ja yhteiskunnan tapojen oppiminen
5.2. Motivaatio ja työnteon tärkeys
5.3. Rahoitus
5.3.1. Starttiraha
5.3.2. Finnvera
5.4. Uskonto
5.5. Kokemuksia yrittäjänä toimimisesta Suomessa
5.5.1. Arvostus
5.5.2. Haasteena jaksaminen ja ennakkoluulot
6. Maahanmuuttajayrittäjät ja vastuullisen liiketoiminnan ulottuvuudet
6.1. Taloudellinen vastuu
6.2. Sosiaalinen vastuu
6.2.1. Työntekijät
6.2.2. Asiakkaat
6.3. Ympäristövastuu
7. Yhteenveto ja pohdintaa
Lähteet
Liitteet.
Abstract
1. Johdanto
1.1. Tutkimuksen tausta ja lähtökohdat
1.2. Tutkimuskysymykset ja teoreettinen lähtökohta
1.3. Tutkimuksen metodit ja aineisto
2. Maahanmuuttajayrittäjyys
2.1. Maahanmuuttajayrittäjyyden tutkimus
2.1.1. Kulttuurinen lähestymistapa ja etniset resurssit
2.1.2. Rakenteellinen lähestymistapa ja maahanmuuttotilanne
2.1.3. Interaktiivinen lähestymistapa ja talouden uppoutuneisuus
2.2. Katsaus maahanmuuttajien yritystoimintaan Suomessa
3. Yritysten yhteiskuntavastuu
3.1. Terminologian haasteellisuus
3.2. Vastuullisen liiketoiminnan käsite
4. Tutkimushaastattelut
4.1. Maahanmuuttotutkimukseen liittyvien käsitteiden määrittely
4.2. Millainen on aineiston maahanmuuttajayrittäjä
4.3. Kuinka löytää haastateltavat – lumipallotekniikka ja avainhenkilöt
4.4. Yrittäjien ja yritysten esittely
5. Maahanmuuttajasta maahanmuuttajayrittäjäksi: hankitut, käytetyt ja koetut resurssit
5.1. Kielen ja yhteiskunnan tapojen oppiminen
5.2. Motivaatio ja työnteon tärkeys
5.3. Rahoitus
5.3.1. Starttiraha
5.3.2. Finnvera
5.4. Uskonto
5.5. Kokemuksia yrittäjänä toimimisesta Suomessa
5.5.1. Arvostus
5.5.2. Haasteena jaksaminen ja ennakkoluulot
6. Maahanmuuttajayrittäjät ja vastuullisen liiketoiminnan ulottuvuudet
6.1. Taloudellinen vastuu
6.2. Sosiaalinen vastuu
6.2.1. Työntekijät
6.2.2. Asiakkaat
6.3. Ympäristövastuu
7. Yhteenveto ja pohdintaa
Lähteet
Liitteet.
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitetään työkysymysten vaikutusta maallemuuttopäätökseen. Samalla tutkitaan maallemuuttosyitä ja toisaalta kohteen valintaan johtaneita syitä. Työkysymyksistä perehdytään maallemuuton vaikutukseen palkkaan, työmatkaan ja lisäksi selvitetään, liittyikö maallemuuttoon työpaikanvaihtoa ja miten maalle muuttaneet suhtautuvat etätyöntekoon. Teoreettisena lähtökohtana ovat Leen työnnön ja vedon teoria ja muuttoliikkeiden elinvaihemallit.
Tutkimus on tapaustutkimus. Sen aineisto on kerätty pääasiassa sähköisellä kyselylomakkeella vuosina 2000–2007 Iittiin kaupunkimaisista kunnista 18–65-vuotiaina muuttaneilta. Kyselyyn vastasi 45 maallemuuttajaa.
Tutkimuksen tulosten perusteella maalle muutetaan ensisijaisesti laadukkaamman elämisen ja asumisen takia. Noin neljäsosalla vastaajista pääasiallisena syynä oli myös työ. Maallemuuttoon ei yleensä liittynyt välitöntä työpaikanvaihtoa, eikä muutolla ollut kovin suurta vaikutusta palkkaan. Työmatka keskimäärin piteni maalle muutettaessa, mutta toisaalta taas lyheni hieman kun maallemuutosta oli kulunut jonkin aikaa. Työssäkäyvistä vastaajista etätöitä teki noin neljännes. Nykyistä enemmästä etätyönteosta haaveili yli neljännes työssäkävijöistä.
Tutkimus on tapaustutkimus. Sen aineisto on kerätty pääasiassa sähköisellä kyselylomakkeella vuosina 2000–2007 Iittiin kaupunkimaisista kunnista 18–65-vuotiaina muuttaneilta. Kyselyyn vastasi 45 maallemuuttajaa.
Tutkimuksen tulosten perusteella maalle muutetaan ensisijaisesti laadukkaamman elämisen ja asumisen takia. Noin neljäsosalla vastaajista pääasiallisena syynä oli myös työ. Maallemuuttoon ei yleensä liittynyt välitöntä työpaikanvaihtoa, eikä muutolla ollut kovin suurta vaikutusta palkkaan. Työmatka keskimäärin piteni maalle muutettaessa, mutta toisaalta taas lyheni hieman kun maallemuutosta oli kulunut jonkin aikaa. Työssäkäyvistä vastaajista etätöitä teki noin neljännes. Nykyistä enemmästä etätyönteosta haaveili yli neljännes työssäkävijöistä.