Aasialainen sukutausta, suomalainen elämä : naisten kokemuksia ja tulkintoja toiseudesta
Pellander, Saara (2007)
Lataukset:
Siirtolaisuusinstituutti
2007
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201214100475
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201214100475
Kuvaus
1 Johdanto
1.1 Homogeenisen suomikuvan horjuttaminen
1.2 Tutkimuskysymykset ja tarkastelun keskeiset käsitteelliset lähtökohdat
1.3 Teemahaastattelun ja diskurssianalyysin teoriasta ja toteutuksesta
1.4 Tutkimuksen rakenne
2 Kokemuksia toiseudesta
2.1 ”Puhuuko se sun kaveri suomea?” – Kieli toiseuden määrittelijänä
2.2 ”Katso isä musta mies!” – Toiseuttavat katseet
2.3 ”Semmoista pientä huutelua” – Rasismista selviytyminen
3 Eksoottinen aasialaisnainen
3.1 ”Ostettu vaimo tai prostituoitu” – Stereotypiat ja niiden kokeminen
3.2 ”Jotkut tosiaan on vähän semmoisia että tykkää tummista tytöistä” – Kiinnostus eksoottisesta toisesta
3.3 ”Ei kukaan halu olla mikään tusinatavaraa” − Erilaisuus erottautumisena
4 Suomalaisuuden rajoilla
4.1 ”Suomalaisen kuuluu olla ylpeä maastaan” − Suomalaisuuden merkityksiä
4.2 ”Mistä olet kotoisin?” – Kyseenalaistettu suomalaisuus
4.3 ”Me ollaan rakennettu peilikuvana ittellemme” – Identiteettidiskurssit
5 Lopuksi
5.1 Omien identiteettiensä määrittelijöitä
5.2 Tutkimusprosessin ja -tuloksien arviointi
5.3 Kohti moninaisempaa suomalaisuutta?
Lähteet
Liitteet.
1.1 Homogeenisen suomikuvan horjuttaminen
1.2 Tutkimuskysymykset ja tarkastelun keskeiset käsitteelliset lähtökohdat
1.3 Teemahaastattelun ja diskurssianalyysin teoriasta ja toteutuksesta
1.4 Tutkimuksen rakenne
2 Kokemuksia toiseudesta
2.1 ”Puhuuko se sun kaveri suomea?” – Kieli toiseuden määrittelijänä
2.2 ”Katso isä musta mies!” – Toiseuttavat katseet
2.3 ”Semmoista pientä huutelua” – Rasismista selviytyminen
3 Eksoottinen aasialaisnainen
3.1 ”Ostettu vaimo tai prostituoitu” – Stereotypiat ja niiden kokeminen
3.2 ”Jotkut tosiaan on vähän semmoisia että tykkää tummista tytöistä” – Kiinnostus eksoottisesta toisesta
3.3 ”Ei kukaan halu olla mikään tusinatavaraa” − Erilaisuus erottautumisena
4 Suomalaisuuden rajoilla
4.1 ”Suomalaisen kuuluu olla ylpeä maastaan” − Suomalaisuuden merkityksiä
4.2 ”Mistä olet kotoisin?” – Kyseenalaistettu suomalaisuus
4.3 ”Me ollaan rakennettu peilikuvana ittellemme” – Identiteettidiskurssit
5 Lopuksi
5.1 Omien identiteettiensä määrittelijöitä
5.2 Tutkimusprosessin ja -tuloksien arviointi
5.3 Kohti moninaisempaa suomalaisuutta?
Lähteet
Liitteet.
Tiivistelmä
Monikulttuurisuuteen, maahanmuuttoon, identiteettiin ja toiseuteen keskittyvä tutkimus on Suomessa suhteellisen nuorta. Suomessa on muihin eurooppalaisiin maihin verrattuna alettu kyseenalaistaa perinteistä Suomi-kuvaa suhteellisen myöhään, ja tutkimuksissa korostetaankin usein, että Suomi on ennen 1990-luvun lisääntynyttä maahanmuuttoa ollut erittäin homogeeninen maa. Myytti Suomen homogeenisuudesta ja siitä, että monien erilaisten suomalaisuuksien rinnakkaiselo olisi kehittynyt vasta viime vuosina, ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Harvalla maalla on niin pitkät kokemukset ”erilaisuudesta” kuin Suomella. Suomen niin sanotut perinteiset vähemmistöt kuten saamelaiset ja romanit jäävät helposti tarkastelujen ulkopuolelle, kun pohditaan Suomen erilaisuuden sietokyvyn historiaa. Monikulttuurisuus ei siis ole Suomessa kovinkaan uusi ilmiö, mutta ei se ole sitä muuallakaan: ei minkään maan väestö ole kehittynyt ilman vuorovaikutusta muiden kulttuurien kanssa.
Varsinkin Suomen ulkopuolella tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että tutkimus rasismista, erilaisuudesta, toiseuttamisesta ja identiteetistä vaatii – samoin kuin lähes jokainen tutkimusaihe – sukupuolispesifistä tarkastelutapaa. Suomalainen sukupuolispesifi tutkimus keskittyy lähinnä maahanmuuttajanaisten kokemuksiin, joiden elämäntausta- ja tarina on kuitenkin hyvin erilainen kuin sellaisen henkilön, joka on aina asunut Suomessa. Vaikka suomalaisuutta ja suomalaisuuteen liitettyjä käsityksiä ja merkityksiä on käsitelty sukupuolinäkökulmasta, tarkastelun ulkopuolelle jäävät näissäkin tutkimuksissa perinteiseen Suomi-kuvaan mahtumattomien naisten omat kokemukset. Tämä tutkimus pyrkii yhdistämään adoptiotutkimuksen, identiteettitutkimuksen, erilaisuuden ja toiseuden tutkimuksen, rasismitutkimuksen, toisen sukupolven maahanmuuttajien tutkimuksen sekä naistutkimuksen antimia ja tarkastelemaan, millaisia kokemuksia Suomessa varttuneilla, suomea äidinkielenään puhuvilla naisilla, joiden kummatkin biologiset vanhemmat tai jompikumpi vanhemmista on kotoisin jostakin Etelä- tai Kaakkois-Aasian maasta, on toiseuttamisen, sukupuolen ja identiteetin yhteyksistä.
Varsinkin Suomen ulkopuolella tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että tutkimus rasismista, erilaisuudesta, toiseuttamisesta ja identiteetistä vaatii – samoin kuin lähes jokainen tutkimusaihe – sukupuolispesifistä tarkastelutapaa. Suomalainen sukupuolispesifi tutkimus keskittyy lähinnä maahanmuuttajanaisten kokemuksiin, joiden elämäntausta- ja tarina on kuitenkin hyvin erilainen kuin sellaisen henkilön, joka on aina asunut Suomessa. Vaikka suomalaisuutta ja suomalaisuuteen liitettyjä käsityksiä ja merkityksiä on käsitelty sukupuolinäkökulmasta, tarkastelun ulkopuolelle jäävät näissäkin tutkimuksissa perinteiseen Suomi-kuvaan mahtumattomien naisten omat kokemukset. Tämä tutkimus pyrkii yhdistämään adoptiotutkimuksen, identiteettitutkimuksen, erilaisuuden ja toiseuden tutkimuksen, rasismitutkimuksen, toisen sukupolven maahanmuuttajien tutkimuksen sekä naistutkimuksen antimia ja tarkastelemaan, millaisia kokemuksia Suomessa varttuneilla, suomea äidinkielenään puhuvilla naisilla, joiden kummatkin biologiset vanhemmat tai jompikumpi vanhemmista on kotoisin jostakin Etelä- tai Kaakkois-Aasian maasta, on toiseuttamisen, sukupuolen ja identiteetin yhteyksistä.